Kulttuuri, Lainsaadanto, Yleistä

Uusi koti

Oma koti, kodin remontti, lomamatka, uusi auto… siinä tyypillisiä syitä ottaa lainaa. Lainan avulla voi parantaa elämänlaatua ja toteuttaa unelmansa. Sanotaan, että velka on veli otettaessa, mutta veljenpoika maksaessa. Lainan maksaminen onkin paljon epämiellyttävämpää kuin sen saaminen. Isoa lainaa joutuu maksamaan pois vuosikausia, ja jos elämäntilanne muuttuu (eli joutuu esimerkiksi työttömäksi), lainan lyhennyksien kanssa saattaa joutua vaikeuksiin. Jos lainanmaksu vie valtaosan kuukausituloista, voi joutua ottamaan lisää lainaa selvitäkseen arjen menoista, ja kierre on valmis. Ylivelkaantuneisuus on tavallinen ongelma, mikä voi johtaa maksuhäiriömerkintöihin ja ulosottoon.

Lainan ottamista kannattaa aina harkita huolella. Lainojen kilpailuttamisen avulla löydät itsellesi parhaiten sopivan lainan, jos olet vakuuttunut siitä, että taloutesi kestää lainanmaksun. Esimerkiksi asuntolainalle voi hankkia takaisinmaksuturvan: tällainen vakuutus auttaa selviämään lainanmaksusta mahdollisen työttömyyden tai pidemmän sairasloman aikana. Jos lainoja on jo päässyt kertymään, auttaa lainojen yhdistäminen. Pienten lainojen yhdistäminen yhdeksi, suuremmaksi lainaksi säästää lainojen kuukausikuluissa, ja rahaa alkaa jäädä muuhunkin.

Lainaa ei pidä pelätä, sillä lainan avulla pääset käsiksi esimerkiksi juuri omaan asuntoon. Omassa asunnossa asuminen tulee usein vuokralla asumista halvemmaksi. Lainan avulla asuntoa voidaan tarvittaessa remontoida – esimerkiksi vuotavaa kattoa ei pidä missään nimessä jättää korjaamatta. Lainan avulla voi hankkia oman auton, mikä on monissa työtehtävissä välttämättömyys, ja lainan avulla voit viedä perheesi pikku lomalle. Satunnaiset irtiotot arjessa ovat tarpeellisia työssä jaksamisen ja oman mielenterveyden kannalta. Lue lisää lainanotosta ja suomalaisten kulutustottumuksista!

Mihin suomalaisten raha kuluu?

Muiden ihmisten rahankäyttö kiinnostaa ja puhuttaa. Suomalaiset eivät kuitenkaan ole kovin halukkaita kertomaan palkkaansa tai ostamiensa tavaroiden hintaa, joten naapurin rahankäytön arviointi jää usein arvailujen varaan. 

Olipa naapuri pienituloinen tai suurituloinen, hänen rahansa kuluvat todennäköisesti samoin kuin muidenkin suomalaisten, eli asumiseen, elintarvikkeisiin ja liikenteeseen. Kuluttamisessa tapahtuneet muutokset ovat olleet hyvin samanlaisia sekä pieni- että suurituloisimpien ryhmissä 30 viimeisen vuoden aikana. Ruokaostosten osuus on pienentynyt, mutta asumiseen ja liikkumiseen kuluu aiempaa enemmän rahaa. Esimerkiksi vuonna 1980 kotitalouksien kuukausikuluista 20 % meni ruokakuluihin, kun taas vuonna 2016 puhuttiin vain 12 prosentista. Asumiskustannusten nousua selittävät muun muassa kasvaneet vuokrat, ja liikkumiseen kuluvan rahamäärän kasvua auton omistamisen yleistyminen, polttoaineen hinnan nousu ja suomalaisen autokannan vanheneminen, mikä tarkoittaa lisääntyneitä korjauskuluja. Kirjoihin ja lehtiin käytetään aiempaa vähemmän rahaa, mutta kulttuuripalveluihin ja vapaa-aikaan satsataan entistä enemmän. 

Kovin innokkaita säästäjiä tai sijoittajia suomalaiset eivät ole. 70 % suomalaisista naisista ja noin 80 % suomalaisista miehistä säästää tai sijoittaa, mutta naisilla jää sivuun vain noin 4100 euroa ja miehillä noin 5700 euroa vuodessa. Naiset ovat miehiä turvallisuushakuisempia sijoittajia, joten he sijoittavat useimmiten säästötileille ollen tyytyväisiä jo yhden prosentin tuottoon. Miehet sijoittavat naisia enemmän osakkeisiin, mutta suomalaisen mediaanisalkun koko on vain 4200 euroa. Matalatuloisista eli alle 26 999 euroa vuodessa tienaavista 47 prosentilla ei jää säästöön yhtään mitään. Noin joka kolmannella suomalaisella ei ole lainkaan puskurirahastoa.

Talouteni kestää lainan; mikä on ensimmäinen askel?

Rahaa

Ennen vanhaan haettiin lainaa pankista. Tänä päivänä lainaa saa paljon helpommin ja nopeammin avaamalla nettiselaimen ja tutustumalla verkossa lainatuotteitaan markkinoiviin, yksityisiin rahoituslaitoksiin. Rahoituslaitokselta voi saada lainaa jo saman päivän aikana, mutta kannattaa olla varovainen, ennen kuin hyväksyy lainatarjouksen. Lainan todellinen vuosikorko voi yllättää, joten kannattaa miettiä, hakisiko lainaa sittenkin pankista. 

Esimerkiksi asunto- ja opintolainat kannattaa edelleen hakea pankista. Jos on tarvetta pienelle vipille, minkä saa maksettua pois jo parissa viikossa, voi netistä haettava pikaluotto tai vakuudeton kulutusluotto olla hyvä idea. Kaikkien isompien lainojen hakeminen kannattaa aloittaa pankista, jos siis on omia tuloja ja menoja tutkiessaan tullut siihen tulokseen, että oma talous kestää lainan lyhennykset ja mahdollisen koronnousun.

Vakuudettomien kulutusluottojen kilpailuttaminen on helppoa erityisillä kilpailutussivustoilla, joiden kautta saa kymmenkunta lainatarjousta eri lainantarjoajilta. Sopiva remonttilaina tai autorahoitus löytyy vertailemalla tarjouksia niiden todellisen vuosikoron perusteella. Todellinen vuosikorko paljastaa, paljonko lainan korkoihin ja kuluihin tulee tosiasiassa menemään. Pienikorkoinenkin laina on kallis, jos sen kuukausikulut ovat useita kymppejä.

Kulttuuri, Yleistä

Oulu on yliopistokaupunki, johon muuttaa joka syksy uusia opiskelijoita. Osa heistä ei tunne kaupunkia lainkaan, joten heitä jännittää omilleen muuton lisäksi se, millainen paikka Oulu mahtaa olla asua. Oulu on kuitenkin vireä, merellinen kaupunki, mistä löytyy hyvin palveluita ja tekemistä. Tottuminen uuteen paikkaan ottaa aina aikansa, mutta kaiken kaikkiaan Ouluun on helppo kotiutua. Tosin, oululaiset puhuvat omaa murrettaan, mihin kestää hetken aikaa tottua. Liikennekulttuuri ei ole Oulussa yhtä raakaa kuin esimerkiksi Hikipedia antaa ymmärtää (”Jos ajat polkupyörää, jalankulkija (kuten autoilijakin) on aina väärässä. Jos jalankulkija on mielestään oike[a]ssa, leivo lättyyn.”) Jos kuitenkin autoosi tulee lommo tai on aika vaihtaa öljyt, palvelee sinua oululainen autokorjaamo lupsakasti mutta luotettavasti. Sellaisia oululaiset ovat – kaikki toimii, mutta ihmisen kokoisessa mittakaavassa. 

Oululaiset arvostavat rauhallisuutta

Oululaiset arvostavat kaupunkinsa rauhallisuutta ja sitä, että palvelut ovat lähellä ja hyvin saavutettavissa. Vuonna 2017 julkaistu Oulun seutua koskeva asukastutkimus oli lajissaan ensimmäinen, missä kerrostaloasunnot syrjäyttivät omakotitaloasunnot halutuimpana asumismuotona. Muualla Suomessa halutaan asua omakotitalossa noin 20 kilometrin päässä isosta kaupungista, mutta Oulussa nautitaan kaupungin rauhallisesta sykkeestä. Meren läheisyys antaa Oululle oman, ainutlaatuisen säväyksensä. Yöllinen kulttuuri on sekin varsin kiehtovaa. Yöelämä Oulussa on monenkirjavaa, sillä menomestoja on joka lähtöön. Löydät niin varttuneemman väen suosimia tanssipaikkoja, keikkoja, kaljakuppiloita, hienostuneita viinibaareja kuin karaokeakin. Baareissa tapaat niin hippejä kuin hevareita. 

Erilaisia tapahtumia on laidasta laitaan. Erityisen hyvin tunnetaan Ilmakitaransoiton MM-kisat, mutta Oulussa pidetään myös Oulun Tervahiihto ja Tervasoutu, Oulun sarjakuvafestivaali, Oulun Musiikkijuhlat ja muun muassa Jalometalli Festival.

Oulu

Jos arvostat rauhallisuutta, palveluita, kohtuuhintaisia keskusta-asuntoja, laadukkaita ja hyvin saavutettavissa olevia palveluita sekä luonnonläheisyyttä, on Oulu olemassa myös sinua varten. Asukkaiden viihtymistä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta on pyritty lisäämään erilaisilla yhteiskäyttötavaroilla ja yhteisöllisillä tiloilla ja palveluilla, mitkä lisäävät ihmisten välistä vuorovaikutusta. Oulussa on osattu ottaa huomioon se, että asuinpaikka tarkoittaa ihmiselle muutakin kuin vain rakennettua ympäristöä. Ihmisen pitää saada tuntea kuuluvansa joukkoon, ja siinä sosiaalinen ympäristö näyttelee suurta roolia. Erilaisista ihmistä koostuva naapurusto, joiden kanssa voi harjoittaa sosiaalista kanssakäymistä niin vähän tai niin paljon kuin itsestä tuntuu hyvältä, luo parhaat mahdollisuudet viihtymiselle ja joukkoon sulautumiselle. 

Lipporanta vai Rajakylä? Oulussa on monia asuinalueita

Oulu, mikä on perustettu jo vuonna 1605, on Suomen viidenneksi suurin kaupunki. Oulun väkiluku on yli 203 600 asukasta, ja pinta-alaakin sillä on sen verran, että sen kaupunkialue on maamme neljänneksi suurin. Varsinainen ydinkeskusta on kuitenkin varsin pieni, sillä se käsittää vain neljä korttelia. Keskustaa ja keskustan kävelykatu Rotuaaria tahdotaankin kasvattaa, ja lähivuosina keskukseen ollaan rakentamassa paitsi uusi rautatieasema, myös uusia 12-kerroksisia asuintaloja. 

Kun ulkopaikkakuntalainen kertoo suunnitelmistaan muuttaa Ouluun, häntä varoitetaan tietyistä asuinalueista. Käytännössä joka paikkakunnalla on ne muita asuinalueita huonomaineisemmat alueet, joista varoitteluun ei välttämättä tosiasiassa ole perusteita. Helsingissä tällaisia alueita ovat muun muassa Jakomäki ja Kontula, Vantaalla taas Korso; tamperelaiset vierastavat Nekalaa. Oulussa varoitellaan Kaukovainiosta, Tuirasta, Toppilasta ja varsinkin Rajakylästä. Sen sijaan esimerkiksi keskustan lähellä sijaitsevaa Lipporantaa ylistetään maasta taivaaseen.

Rajakylä

Rajakylä on yksi Oulun huono-osaiseksi luokiteltavista asuinalueista, joita Oulussa on peräti 11 kappaletta. Yksi Oulun isoimmista ongelmista on korkea nuorisotyöttömyys ja siitä johtuvat syrjäytymisongelmat, joita on viime vuosina pyritty vähentämään moniammatillisesti. Edullisia vuokra-asuntoja tarjoava Rajakylä sijaitsee melko kaukana Oulun keskustasta, lähellä Haukiputaan rajaa. Vuodesta 2013 Haukipudas on ollut osa Oulua. Rajakylästä ei loppujen lopuksi ole niin pitkä matka Oulun keskustaan, sillä matkaa on vain noin kymmen kilometriä. 

Rajakylä on rauhoittunut, mutta yhä tänä päivänä lapsia kielletään liikkumasta ulkona myöhän illalla, sillä alueella on jonkin verran rikollisuutta ja muun muassa päihteiden väärinkäyttäjiä. Varsinkin alueen kerrostalovaltaisin alue koetaan sen verran rauhattomaksi, että Rajakylän perheenäidit asioivat mieluummin viereisen Pateniemen ruokakaupoissa, sillä Rajakylän omat kaupat sijaitsevat juuri tuolla turhan värikkääksi koetulla alueella. 

Moni kuitenkin viihtyy myös Rajakylässä, aivan kuten Jakomäestä, Korsosta ja Nekalastakin löytyy tyytyväisiä ja pitkäaikaisia asukkaita. Asuinalueeseen kannattaakin tutustua ensin itse, ja luoda käsityksensä vasta sitten.

Kulttuuri, Terveys & hyvinvointi, Yleistä

Pariskunta

Ei ole olemassa oikeaa ikää aloittaa seksin harrastamista. Jotkut aloittavat sen jo yläasteella, toiset vasta kaksi- tai kolmekymppisinä. Sänkyyn kannattaa mennä vasta sitten, kun on itse siihen valmis, ja on löytänyt sopivan kumppanin ensimmäistä kertaa varten. Valitettavan moni alkaa harrastaa seksiä vain siksi, että kuvittelee kaikkien muidenkin niin tekevän, tai että kumppani painostaa siihen. Seksistä puhutaan kaveriporukoissa rehvakkaasti, vaikka tosiasiassa moni on vielä neitsyt. Neitsyys oli aikoinaan arvostettu asia, mutta tänä päivänä se aiheuttaa monissa (tarpeetonta) häpeää.

Vaikka seksielämän aloittamista ei kannatakaan kiirehtiä, on turvallisesta seksistä ja erilaisista ehkäisymenetelmistä hyvä hankkia tietoa jo varhaisessa vaiheessa. Vanhempien vastuulla on kertoa lapsilleen seksistä ja ehkäisystä, mutta monille äideille ja isille asia on liian nolo. Terveys & hyvinvointi kuuluvat koulun opetusohjelmaan, joten moni vanhempi sysää seksuaalivalituksenkin koululaitoksen vastuulle. Jos seksistä vaietaan kotona, voi nuorelle syntyä vaikutelma, että sukupuoliasiat ovat jotenkin likaisia ja hävettäviä. Ei ole yhtä oikeaa tapaa puhua seksistä kotona. Pelkän kondomipaketin sujauttaminen ei kuitenkaan riitä – vanhemman tulisi pystyä puhumaan luontevalla tavalla myös epätoimivista ehkäisytavoista ja muista seksuaalisuuteen liittyvistä asioista. Nuorelle pitäisi kertoa oikeudesta omaan kehoon ja siitä, että kenellä tahansa ei ole oikeutta koskea siihen. Nuoren on hyvä tietää, miten toimia, jos kohtaa seksuaalista väkivaltaa. Olisi hyvä puhua myös siitä, että seksiin painostava seurustelukumppani ei välttämättä ole se oikea, ja että ensimmäinen kerta voi sattua. Lisäksi olisi hyvä antaa toimintaohjeita sen varalle, jos kondomi sattuukin hajoamaan kesken kaiken. Raskaaksi voi tulla jo ennen miehen laukeamista ja siemensyöksyä, sillä kiihottuneen miehen siittimestä valuu niin sanottuja touhutippoja, joissa voi olla siittiöitä.

Ehkäisystä puhuminen on edelleen tabu

Ehkäisystä puhuminen ja ehkäisyvälineiden hankkiminen on edelleen tabu. Jopa ei-uskovaisissa perheissä vältellään asian esille tuomista. Jos koulun terveystiedon opettaja kokee asian vaikeaksi, saattaa koulun tarjoama seksuaalivalistus jäädä suppeaksi. Jos nuori oppii vanhemmiltaan, että seksuaalisuuteen liittyvät asiat ovat hävettäviä, on asia vaikea ottaa esille myös kouluterveydenhoitajan kanssa, vaikka tältä voisikin saada puolueetonta tietoa ja jopa maksuttomia kondomeja. Joidenkin kampanjoiden tiimoilta kahdeksasluokkalaisille lähetetään kotiin ilmaisia kondomeja, mutta seksuaalikasvatukseen kielteisesti suhtautuvissa perheissä ne takavarikoidaan, ennen kuin ne päätyvät nuorten käsiin. Ei siis ihme, että kondomin pukeminen tai sen oikeaoppinen käyttö ovat monille nuorille vieras asia.

Ehkäisyyn liittyvät epäselvyydet johtavat epätoivottuihin raskauksiin ja abortteihin. Eniten abortteja tehdään 20–24-vuotiaille naisille. Yhtenä vaihtoehtona aborttien määrän vähentämiseen on tarjottu kaikille nuorille tarjottavaa ilmaista ehkäisyä, mutta raha ja asenteet ovat nousseet esteeksi. Ilmaisen ehkäisyn pelätään rohkaisevan nuoria seksikokeiluihin yhä nuoremmalla iällä. Lisäksi on paikkakuntia, joilla merkittävä osa väestöstä pitää ehkäisyä syntinä.

Ehkäisy on itsestä ja toisesta huolehtimista

Durex kondomi

Ehkäisyn käyttäminen on itsestä ja toisesta huolehtimista. Kondomi on ainoa ehkäisymenetelmä, minkä avulla torjutaan sekä raskautta että sukupuolitauteja. Uuden kumppanin kanssa pitäisikin aina käyttää kondomia, vaikka naisella olisikin käytössään jokin hormonaalinen ehkäisymenetelmä. Kondomi maksaa edullisimmillaan vain 0,20 € kappale, ja ehkäisypillereiden hinnat alkavat alle kymmenestä eurosta kuukausi. Esimerkiksi Durex-kondomit ovat hyvin luotettavia, eivätkä ne pilaa kummankaan osapuolen nautintoa. Jos kondomien ostaminen omasta lähikaupasta tai apteekista tuntuu kiusalliselta, kondomit voi tilata huomaamattomasti netistä. Tällöin kukaan – ei edes posteljooni – ei saa tietää, että olet ostanut kondomeja. On luonnollista, että kondomien ostaminen voi nolottaa ensimmäisellä kerralla. Iän myötä asiasta katoaa kaikki nolous. Kondomien ostaminen osoittaa vastuullisuutta ja kypsyyttä, joten oikeasti jokaisen kondomipaketin ostajan pitäisi olla ylpeä asiasta!

Kondomi voi kuitenkin mennä hajalle, siksi seksuaalivalistuksessa pitäisi käydä läpi myös sitä, miten toimia tällaisessa tilanteessa. Naisen tulisi hankkia mahdollisimman pian jälkiehkäisypilleri, mieluiten jo seuraavana päivänä, jos hän ei käytä hormonaalista ehkäisyä. Jälkiehkäisypillerin eli ”katumuspillerin” saa apteekista ilman reseptiä, ja sen hinta on noin 20 euroa. Kummankin osapuolen olisi lisäksi hyvä käydä sukupuolitestissä. Sukupuolitaudit voivat tarttua myös anaaliseksissä ja suuseksissä, joten kondomipaketille on käyttöä. Kun suuseksiä annetaan naiselle, voidaan sukuelinten suojana käyttää halkaistua kondomia. Seksi on mukavampaa, kun turvallisuusasioista huolehditaan!

Yleistä

Vaatekauppa

Tekstin otsikko voisi yhtä hyvin olla, miksi miehet eivät innostu shoppailusta. Shoppailusta aidosti pitävät miehet ovat hyvin harvassa, jos ajatellaan kapeakatseisesti ja puhutaan shoppailusta vain vaatteiden, kosmetiikan ja kodin sisustustarvikkeiden osteluna. Mieskin innostuu ostoksille menosta, jos kyseessä on rautakauppa, erätarvikkeiden myymälä tai moottoripyöräliike. Stereotyyppinen nainen viettää tuntikausia valiten sopivaa juhlamekko; stereotyyppinen mies taas unohtaa ajan kulun vieheitä, siimoja ja kahluusaappaita tutkiessaan. On miehiä, joille on kehittynyt suorastaan ostos- eli shoppailuriippuvuus uusiin porakoneisiin, hiomahiiriin ja jiirisahoihin. Toiset ovat koukussa uusiin autoihin, ja heidät pakko vaihtaa autoa parin kuukauden välein voi johtaa vakavaan velkakierteeseen. Ei sillä, että perinteisesti naisten ongelmana pidetty, vaatteisiin suuntautuva shopholismi olisi sen vaarattomampaa. Design-kengät voivat maksaa saman verran kuin käytetty henkilöauto, ja iltapäivälehdet haastattelevat usein lastenvaatteilla tai alusvaatteilla itselleen yli kymmenentuhannen euron pikavippivelat hankkineita.

Ostosriippuvuus

Rahaa

Ostosriippuvuus eli shoppailuaddiktio tarkoittaa pakonomaista tarvetta ostaa uutta. Yleensä ajatellaan, että naispuoleinen shoppailuaddikti kantaa kotiin koko ajan uusia vaatteita ja kenkiä, kun taas miesten ostosriippuvuus yhdistetään usein harrastusvälineiden, kulkuneuvojen ja työkalujen hamstraamiseen. Joka tapauksessa, lievästi shoppailuriippuvuudesta kärsivä henkilö ostaa tavaroita, joille ei ole huutavaa tarvetta, ja joihin ei välttämättä ole edes varaa. Luottokortit ja pikavipit voivat ajaa ostosriippuvaisen jopa toivottomaan taloudelliseen tilanteeseen, ja vastikkeettomien lainojen helppo saatavuus on yksi syy suomalaisten jatkuvaan velkaantumiseen, maksuhäiriömerkintöjen lisääntymiseen ja ulosottoviraston noin puoleen miljoonaan asiakkaaseen.

Vaikea ostosriippuvuus alkaa hallita jokapäiväisiä ajatuksia, ja ilmenee paitsi velkaantumisena, myös tavaroiden piilotteluna ja ongelman salailuna lähimmäisiltä. Kun tavaroiden haaliminen lähtee käsistä, se voi alkaa hävettää – tai sitten ostosten salailu ja piilottelu on vain tapa koettaa välttää niistä aiheutuvat konfliktit perheessä. Ostosriippuvainen saattaa muutenkin kärsiä morkkiksesta jälkeenpäin, sillä ostosriippuvainen ei niinkään koe iloa tuotteen saamisesta, vaan shoppailureissun suunnittelemisesta ja ostostapahtumasta. Koska itse akti on se nautintoa tuottava asia, ostosriippuvainen ei yleensä varasta. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan ostosriippuvuus hankaloittaa eniten naisten elämää, ja tästä ongelmasta kärsii noin yhdeksän prosenttia ihmisistä. Ostosriippuvuus on niin hyvä- kuin huonotuloisten ongelma. Pienituloiset saattavat toteuttaa ostosriippuvuuttaan kirpputoreilla, ketjumyymälöissä tai käytettyjen autojen liikkeessä; paremmin tienaavat hankkivat merkkilaukkuja, kalliita autoja tai esimerkiksi arvokoruja yli varojensa.

Shoppailuriippuvuuden takana voi olla masennus tai turvattomuuden tunne, mitä lääkitään ostelun tuomalla hetkittäisellä mielihyvällä. Tunne on nousuhumalan kaltainen, ja kokemusta tukevat ostoskeskuksen tuottama kokonaisvaltainen elämys tuoksuineen, värineen ja kahvitaukoineen. Nettishoppailu on toinen lukunsa, sillä nettikaupat ovat auki 24/7, ja toisessa välilehdessä on helppo hakea kulutusluottoa, jos omat rahat jo loppuivat. Ostosten teko on äidin tai isän omaa aikaa, ja shoppailuharrastusta tukevat niin mainonta kuin shoppailua ajanvietteenä suosivat populäärikulttuurin hahmot. Myös bipolaarihäiriöstä eli kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä tai huonosta itsetunnosta kärsivillä henkilöillä voi esiintyä shoppailuriippuvuutta. Jos omat keinot, esimerkiksi vapaaehtoisen luottokiellon hankkiminen ja ostokeskusten, autoliikkeiden tai verkkokauppojen välttely eivät auta, voi shoppailuriippuvuuteen hakea apua samoista lähteistä kuin muihinkin riippuvuuksiin, eli A-klinikkasäätiöstä, terapeuteilta ja esimerkiksi kunnan sosiaalitoimesta.

Miksi isot miehet eivät välitä vaateostoksista

Isojen miesten vaatteet eivät välttämättä innosta ostoksille. Tavallisten vaatekauppojen valikoima loppuu yleensä XL- tai XXL-kokoon. Isot vaatteet ovat useimmiten muodottomia, lököttäviä ja huonosti suunniteltuja. Vaatteiden väri on yleensä musta, koska kaikkihan tietävät, että musta väri hoikistaa. Paidoissa on monesti joku typerä printti, esimerkiksi sarjakuvahahmo tai kaljatuoppi.

Isoille miehille on olemassa omia vaatekauppoja, mutta kokovalikoima tuppaa pysähtymään niissäkin kokoon 4XL tai 5XL. Isojen miesten vaateliikkeitä on vain suurimmissa kaupungeissa, joten maalla asuville isokokoisille miehille on viime aikoihin asti ollut ainoa vaihtoehto teettää vaatteensa. Mittatilaustyönä tehdyt vaatteet tulevat kuitenkin kalliiksi. Isoille miehille verkkokauppojen yleistyminen on muodostunut suureksi avuksi, sillä verkkokaupoissa on tarjolla laadukkaita ja hyvin suunniteltuja vaatteita jopa kokoon 9XL ja farkkujakin on saatavilla koossa W70 L32! Ikinä ei tiedä, minne kehitys meidät vie. Koska kaiken kokoisille miehille on tarjolla hyvännäköisiä vaatteita ja yleinen asenne on muuttunut niin, että ulkonäöstä huolehtiminen on sallitumpaa miehillekin, ehkä vaateostokset alkavat kiinnostaa miehiäkin – toivottavasti kuitenkin kohtuuden rajoissa. 

Yleistä

Ihmisten rahankäyttö vaihtelee arvostuksen ja kasvatuksen mukaan holtittoman tuhlailevasta äärimmäiseen itaruuteen saakka. Vaikka rahankäyttötottumukset vaihtelevat suuresti luonne-erojen vuoksi, ovat rahankäyttötottumukset sidottuna myös hyvin paljon sukupolveen ja sen myötä ajankohtaan, jossa ihminen on lapsuutensa elänyt. Epäilemättä rahaa käytetään nykyään eri tavalla, kuin siihen aikaan, kun rahaksi kutsuttiin paperilappusten sijasta oravannahkaturkkeja ja muuta arvokasta käyttötavaraa.

Suomessa, kuten muuallakin, rahankäyttötottumuksiin vaikuttaa suuresti yhteiskunnan taloudellinen tilanne. Rahankäyttö ennen sotaa syntyneillä sukupolvilla ja sodan aikana lapsuutensa eläneillä on tarkkaa ja säästeliästä, johtuen lapsuudessa koetusta nälästä ja puutteesta. Samoin heti sodan jälkeen kasvaneet suuret ikäluokat ovat eläneet köyhyydessä, ja oppineet lapsena säästäväisyyteen ja rahan arvostamiseen. Ihmiset, jotka ovat lapsuudessa jakaneet viimeistä kuivaa leipää isolle lapsikatraalle kirveen avulla, arvostavat takuulla toimeentuloa ja rahaa enemmän kuin nykyajan yltäkylläisyydessä eläneet.

X-sukupolveksi kutsuttu 1960- ja 1970-luvulla syntynyt sukupolvi käyttää rahojaan niin ikään harkiten. He ovat aikuistuneet laman aikana, ja tämän vuoksi heidän elämäänsä leimaa elinkeinonkin suhteen pessimismi ja epäusko tulevaisuuteen. Siksipä he säästävät aina pahan päivän varalle, eivätkä villeimmissä unelmissaankaan käytä rahaa turhaksi katsomiinsa asioihin.

1980 – 1990 -luvulla syntyneet

Seuraava sukupolvi on syntynyt 1980- ja 1990-luvulla. Heitä kutsutaan Y-sukupolveksi, ja ominaispiirteenään rahankäytön, kuten muunkin elämän suhteen, heillä on vapaamielisyys. Siinä missä X-sukupolvi tuottaa ja säästää, Y-sukupolvi kuluttaa. He elävät nuoruuttaan ja aikuisuuttaan hyvinvointiyhteiskunnassa tehden pätkätöitä. Hyvinvointiyhteiskunta kuitenkin mahdollistaa heille myös työttömänä olemisen ja yhteiskunnan tuilla elämisen. Ja kun he ovat tottuneet, että yhteiskunta kyllä pitää huolen omistaan, he eivät häpeile käyttää tätä apua. Ja kun rahat eivät ole itse tienattuja, ei niitä myöskään osata arvostaa.

Kuvassa vaaleanpunainen säästöpossu

Z-sukupolvea ympäri maailmaa leimaa passiivisuus. He elävät elektronisessa yhteiskunnassa, eikä raha määritä heidän elämäänsä. Raha ei ole motiivi mihinkään, mutta kun rahaa jostakin onnistutaan saamaan, sitä osataan myös tuhlata. Nuorilla on Visa Electron, joka todennäköisesti on yhdistetty isän muhkeaan pankkitiliin. Opiskelu ja elämästä nauttiminen kuuluvat Z-sukupolven elämään, ei rahan tuottaminen tai säästäminen.
Siinä missä aikaisemmat sodan jälkeen syntyneet sukupolvet yrittävät pärjätä viimeiseen asti omillaan, uusimmat sukupolvet suorastaan nauttivat muiden rahojen käyttämisestä.

Yhteiskunnan tuet ja pikalainat

Aikaisemmin yhteiskunnan tukien käyttäminen oli suorastaan häpeä, kun taas nykyajan nuoret ottavat käyttöönsä kaikki rahalliset tuet, jotka heillä vain on mahdollista saada. Siispä aikaisemmat sukupolvet käyttävät omat rahansa harkiten ja säästeliäästi, kun taas myöhemmin syntyneet tuhlaavat itsekkäästi ja harkitsemattomasti muiden ihmisten rahoja. Ja mitä uudemmasta sukupolvesta on kysymys, sitä holtittomampaa rahankäyttö on. Näyttäisi olevan niin, että rahaa arvostetaan sitä vähemmän, mitä enemmän elintaso nousee. Ja jos tuet eivät riitä, niin silloin nykynuoret turvautuvat pikalainoihin ja kulutusluottoihin. Koska edullinen laina ilman vakuuksia on nykyisin niin helppo saada, että sen pystyy hakemaan vain muutamassa minuutissa klikkailemalla netissä. Ennen piti mennä hattu kourassa pankin tiskille anomaan lainaa.

Lainahakemuksen tekeminen puhelimella

Sijoitusneuvojan tykönä käydessäni sain kuulla järisyttävän tosiasian nykyajan keski-ikäisten eli X-sukupolven rahankäytöstä. Vaikka he kuinka yrittävät säästää ja tienata, ei tilillä koskaan ole tarpeeksi suuria summia rahaa. Sain kuulla osuvan ilmauksen, jonka mukaan ”pankkitili on tuulinen paikka.” Ilmauksella epäilemättä tarkoitetaan sitä, että kun palkka ilmestyy tilille, on se pian sieltä jo käytetty. Nykyajan aikuiset ja nuoret haaveilevat hyvästä elintasosta, ja mitä enemmän rahaa on käytettävissä, sitä enemmän sitä myös käytetään. Sinällään ilmiö on ymmärrettävä, mutta suurten ikäluokkien edustajat ainakin tietävät sanonnan ”ei suuret tulot, vaan pienet menot.”

Itsekin Z-sukupolven edustajana velvollisuuteni lienee hiukan puolustella rahaan liittyviä arvostuksia ja huoletonta otetta rahankäyttöön. Me tämän ajan nuoret olemme ymmärtäneet, ettei raha ole elämän tärkein asia. Z-sukupolven edustajat keskittyvät elämästä nauttimiseen ja itsekkääseen oman edun hakemiseen ja näin ollen eivät edes juurikaan kiinnitä huomiota rahankäyttöön, rahan riittämiseen ja säästäväisyyteen. Tämän he tekevät tietenkin muiden ihmisten kustannuksella. Ja tämänkin vuoksi Suomen velkakello tikittää jatkuvasti yhä hurjempaa vauhtia näyttäen aina vain suurempia lukemia.