Kulttuuri, Matkustelu, Yleistä

Suomi

Suomi on kallis, sen ilmasto on karu ja suomalaiset vaikuttavat pääsääntöisesti melko sisäänpäinkääntyneiltä. Jotta saisi Suomesta töitä, tulisi yleensä osata suomen kieltä, mikä on todella hankala kaikkine synonyymeineen ja sijapäätteineen. Auktorisoitua kääntämistä voi käyttää moneen eri tarkoitukseen, mutta esimerkiksi asiakaspalvelijan tai myyjän on osattava suomea – tai ruotsia, jos ollaan maan ruotsinkielisissä osissa. Myös byrokratia hankaloittaa Suomessa asumista. Esimerkiksi oleskeluluvan saaminen ei ole helppoa, ja kansalaisuuden saaminen on vielä vaikeampaa.

Suomessa asuminen ja Suomeen sopeutuminen ei ole kovin helppoa ulkomaalaistaustaiselle henkilölle. Jos ei ole EU-kansalainen, luvassa on paljon paperisotaa. Työpaikan tai asunnon löytäminen tuskin sujuu hetkessä, vaikka olisikin kotoisin EU:sta.

Onko Suomessa opiskeleminen vaikeaa?

Ulkomaalainen opiskelija voi opiskella Suomessa vaihto-opiskelijana, tai suorittaa vaikka kokonaisen tutkinnon. Helsingin yliopistossa ja korkeakouluissa on jonkin verran ulkomaalaisia opiskelijoita. Helsingissä voi opiskella niin antropologiaa kuin vaikkapa eläinlääketiedettä.

Ulkomaalaisella opiskelijalla tulee olla vakuutus, opiskelupaikka, asunto ja rahaa, kun hän saapuu Suomeen. Maahanmuuttoviraston sivuilta selviää, tarvitseeko ulkomaalainen opiskelija myös oleskeluluvan. Suomalaiset opiskelijat saavat opintotukea, mikä koostuu opintorahasta, asumistuesta ja mahdollisuudesta halpakorkoiseen opintolainaan. Ulkomaalaisen opiskelijan pitää rahoittaa opiskelemisensa itse. Koska Suomi on kallis maa – varsinkin Helsinki tunnetaan todella kalliina kaupunkina –, vaihto-opiskelijoita ei ole kovin runsaasti. Yksiön vuokra Helsingissä voi olla tuhat euroa, ja ruokakaupan hinnat pöyristyttävät muita eurooppalaisiakin. Suomalaisen opiskelijan opintotuki ei aina riitä edes vuokraan, vaan opiskelijoiden on käytävä töissä opintojensa ohella. Ulkomaalainen opiskelija on siis paljon huonommassa asemassa kuin suomalainen, sillä hän ei saa opintotukea. Niin kauan kuin hän ei osaa suomea, on opintojen oheen sopivan työpaikan löytäminenkin hyvin vaikeaa. Monella ulkomaalaisella opiskelijalla onkin apuraha tai stipendi, minkä turvin hän voi rahoittaa opiskelunsa Suomessa.

Ulkomaalaisen opiskelijan vaikeuksia ovat myös asunnon löytäminen (edullisista vuokra-asunnoista on huutava pula isoissa kaupungeissa), työluvan saaminen ja lukukausimaksuista selviäminen. EU-maan, ETA-maan, Sveitsin tai Pohjoismaan kansalainen voi tehdä työtä opiskeluaikaan ilman rajoituksia tai lupaa.

Muiden maiden kansalaiset voivat tehdä töitä opiskelijan oleskeluluvalla, jos työ on tutkintoon sisältyvää työharjoittelua tai lopputyön tekemistä. Opiskelijan työluvalla voi myös tehdä lukukauden aikana osa-aikaista työtä. Kesä- ja joululomien aikana työ voi olla myös kokopäiväistä. Jos opiskelija ei ole EU-maan tai ETA-maan kansalainen, tulee hänen maksaa alemmista ja ylemmistä englanninkielisistä korkeakoulututkinnoista lukukausimaksu.

Onko Suomessa työskenteleminen vaikeaa?

Toisen EU-kansalaisen on helppo muuttaa Suomeen ja alkaa työskennellä siellä – jos siis onnistuu saamaan työpaikan. EU-kansalainen ei tarvitse oleskelulupaa tai työlupaa. Jos hän asuu Suomessa yli 3 kuukautta, tulee hänen rekisteröityä asukkaaksi. Rekisteröityminen on käytännössä ilmoitusluontoinen asia, jos henkilöllä on työpaikka tai yritys, opiskelupaikka, pidempiaikainen perheside tai riittävästi rahaa.

Jos kyseessä on esimerkiksi venäläinen tai kiinalainen, tarvitsee hän oleskeluluvan. Oleskelulupaa varten tarvitaan työpaikka. Työpaikka ja oleskelulupa pitää olla haettuina jo ennen Suomeen tulemista. Kausityöntekijä hakee kausityölupaa Maahanmuuttovirastosta, ja sen voi saada enintään 9 kuukaudeksi. Jos työ on alle kolmen kuukauden keikka ja sen hakija on viisumivelvollisesta maasta, haetaan kausityöviisumia Suomen edustustosta.

Oleskeluluvan voi saada muullakin perusteella, esimerkiksi perhesiteiden perusteella. Riippuu oleskelulupapäätöksestä ja -kortista, saako henkilö työskennellä Suomessa, vai pitääkö hänen hakea oleskelulupaa myös työskentelyä varten. Maahanmuuttovirasto seuraa ulkomaalaisten oleskeluoikeuksia aktiivisesti, joten sääntöjä kannattaa noudattaa.

Kaunis nainen

Joskus on mahdollista työskennellä Suomessa ilman oleskelulupaa, eli pelkällä viisumilla. Turvapaikanhakija voi työskennellä oleskeltuaan maassa tarpeeksi pitkään, esimerkiksi kolme kuukautta.

Vaikka saisikin työpaikan ja oleskeluluvan työntekoa varten, voivat puoliso tai lapset jäädä lähtömaahan. Perheenyhdistäminen vaatii melko korkeat tulot, sillä Maahanmuuttovirasto haluaa varmistaa, että perheenyhdistämisen hakijalla on mahdollisuus elättää perheensä. Jos perheessä on kaksi aikuista ja kaksi lasta, hakijan pitää tienata nettona ainakin 2600 euroa kuukaudessa. Tämä tarkoittaa noin 4000 euron bruttopalkkaa, mikä on suomalaisittain jo todella paljon. Yli 50 % suomalaisista tienaa tätä vähemmän. Suomen yleisin ammatti on myyjä, ja myyjän tuntipalkka on noin 12 euroa: hänen bruttopalkkansa on siis noin 1800 euroa kuussa. Moni maahanmuuttaja työskentelee matalapalkka-aloilla, missä tuntipalkat voivat olla vain 9 euroa.

Kulttuuri, Liiketoiminta, Matkustelu, Yleistä

Pääkaupunkiseutu on elävää aluetta, mikä houkuttelee sekä turisteja että uusia asukkaita. Helsingin väliluku kasvaa joka vuosi noin 8000 ihmisellä. Matkailijoita yöpyy Helsingissä noin 3,5 miljoonaa per vuosi, ja heistä noin puolet on ulkomaalaisia. Kannattaakin vuokrata kalustettua asuntoa Helsingistä – varsinkin hyvällä sijainnilla ja kohtuullisella hinnalla varustettu asunto menee kuin kuumille kiville. 

Helsingistä löytyisi mielenkiintoista jaettavaa vaikka millä mitalla. Tila ei riitä pintaraapaisuunkaan, mutta nostetaan tässä yhteydessä esille edes viisi mielenkiintoista asiaa Helsingistä.

1. Helsinki on yksi maailman parhaita kaupunkeja elää

Economist-lehti selvittää vuosittain, mikä kaupunki on paras paikka elää maailmassa. Helsinki on pärjännyt listauksissa hyvin joka vuosi. Vuonna 2019 Helsinki pääsi 20 parhaan joukkoon. Vuonna 2018 Helsinki oli sijalla 16, ja vuonna 2017 Helsinki löytyi kärkikymmeniköstä. Sijoitus on toki laskenut, mutta on edelleen vallan mainio. On kiinnostavaa tietää, mitkä kaupungit olivat vuonna 2019 kärkikymmenikössä. Voittaja oli Wien, ja sitä seurasivat Australian, Kanadan, Japanin ja Tanskan kaupungit Melbourne, Sydney, Osaka, Calgary, Vancouver, Toronto, Tokio, Kööpenhamina ja Adelaide. Maailman vähiten mukavat kaupungit asua olivat Syyrian Damaskos, Nigerian Lagos, Bangladeshin Dhaka, Libyan Tripoli, Pakistanin Karachi, Papua-Uusi-Guinean Port Moresby, Zimbabwen Harare, Kamerunin Douala ja Algerian Alger.

2. Suurin osa Helsingin pinta-alasta sijaitsee Itämeren saarilla

Helsinki

Helsinkiin kuuluu 315 saarta, ja valtaosa Helsingin pinta-alasta sijaitsee Itämeren saarilla. Tästä huolimatta Helsinki on Suomen tiheimmin asuttu kunta – sen asukasluku onkin viisitoistatuhatkertainen neliökilometriä kohden esimerkiksi Enontekiöön verraten. Helsingin edustan saaristo onkin suosittu vapaa-ajan viettopaikka helsinkiläisille. Suomenlinna on tuttu monille, mutta nykyään pääsee vierailemaan myös Vallisaareen, mikä oli puolustusvoimien käytössä vuosina 1918–2012. Siellä toimi asevarastoja sekä toisen maailmansodan aikana ilmavalvontatutka. Vielä tänä päivänä saaressa liikkuminen on rajoitettua, sillä vuoden 1937 tuhoisan ammusvaraston räjähdyksen vuoksi maastossa on räjähteitä. Vuonna 2016 Vallisaari aukeni yleisölle virkistäytymistä ja luontomatkailua varten. Metsähallituksen luontopalvelut vastaa saaren toiminnasta, ja sinne pääsee säännöllisellä vuoroveneellä Kauppatorilta. Kesällä 2020 Vallisaaressa järjestetään Helsinki Biennaali -taidetapahtuma. Osa Helsingin saarista on edelleen puolustusvoimien käytössä. 

3. Helsingissä on mielenkiintoisia nähtävyyksiä

Helsingissä on runsaasti mielenkiintoisia nähtävyyksiä, muun muassa vuonna 2010 Kivikon hiihtohalliin avattu Talvimaailma. Talvimaailma tarjoaa Lappi-elämyksen keskellä pääkaupunkiseutua. Talvimaailmassa on muun muassa jääveistoksia, jääliukumäki, igluja ja mahdollisuus kokeilla potkukelkkaa sekä metsäsuksia. Talvimaailman lämpötila on kesälläkin -3 astetta, ja kesäisin siellä pääsee tutustumaan 20 huskyyn. Pakkasen takia vierailijoille lainataan haalareita. Vierailijoita on vuosittain noin 20 000, pääasiassa Yhdysvalloista ja Iso-Britanniasta, mutta myös esimerkiksi Australiasta. 

Kaikki jää on lappilaista luonnonjäätä, myös jääbaariin ja jäälaseihin käytetty jää. Jäälaseista voi juoda vaikkapa vodkaa, kunhan juo sen alle 10 minuutissa – sen jälkeen alkoholi sulattaa reiän lasin pohjaan. 

4. Helsingissä kävellään ja pyöräillään aiempaa enemmän

pölkypyörä

Käveleminen ja pyöräileminen on lisääntynyt Helsingissä viime aikoina. Automatkojen vähenemiseen ovat vaikuttaneet muun muassa Helsinkiin rakennettu ”baana”, pyöräilyn ja terveysliikunnan trendikkyys sekä kaupunkipyörät. Naisista jopa 67 prosenttia käyttää autoilua kestävämpiä tapoja (eli kävelemistä, pyöräilemistä ja joukkoliikennettä) arkipäivän matkoissaan, kun taas miehistä vain 53 prosenttia. Miehet kuitenkin pyöräilevät enemmän kuin naiset. Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmän suosio on maailman kärkiluokkaa. Helsinkiläisillä kaupunkipyörillä tehdään eniten matkoja maailmassa! Kaupunkipyörät ovat edullisia, ja järjestelmä varsin helppokäyttöinen.

8. Helsinki on maailman rehellisin pääkaupunki

Suomi on maailman turvallisempia maita niin matkailijoille kuin asukkailleen, ja Helsinki on maailman rehellisin pääkaupunki. Väittämä perustuu Valittujen Palojen rehellisyyskokeeseen, missä ”hukattiin” lompakkoja eri maiden pääkaupunkeihin. Helsingissä 11 lompakkoa 12:sta päätyi takaisin omistajilleen.

Helsinkiä koskettavat samat turvallisuuteen liittyvät faktat kuin koko maata. Suomessa on ero tutkimusten mukaan luotettavimmat poliisit, vähiten järjestäytynyttä rikollisuutta, vapain lehdistö, vapaimmat vaalit, vakaimmat pankit, pienin lapsikuolleisuus ja puhtain ruoka. Suomi on yksi niitä harvoja maita, missä 100 % väestöstä on puhtaan juomaveden piirissä. Kun otetaan huomioon puhdas luontommekin, ei ihme, että turismi (myös terveysturismi) on kovassa kasvussa. Perinneherkkujemme ja puhtaan hanaveden lisäksi suomalaiset – myös helsinkiläiset – juovat reippaasti alkoholia, rakastavat puuroa (meillä on jopa luomupuuron syömisen maailmanennätys vuodelta 2017) ja kittaavat eniten kahvia, maitoa ja piimää maailmassa. 

Kulttuuri, Matkustelu, Terveys & hyvinvointi, Yleistä

Helsingissä voi tehdä vaikka mitä – eikä kaikista vapaa-ajan aktiviteeteista tarvitse maksaa euroakaan. Helsingissä voi harrastaa ja puuhata myös aivan ilmaiseksi.  

Ilmaista tekemistä vapaa-aikaan 

Helsingin kirjastoissa voit lukea kirjoja ja lehtiä ilmaiseksi. Halutessasi voit lainata niitä kotiin. Kirjastokortin avulla voit lukea myös e-kirjoja ja e-lehtiä sekä katsella elokuvia omalla tietokoneellasi. Kaiken tämän varmasti jo tiesitkin, mutta tiesitkö sitä, että kirjastosta voi lainata ilmaiseksi myös porakoneita, luistimia ja suksia, tennismailoja, ompelukoneita, soittimia, nokkakärryjä, kuormapyöriä ja sykemittareita?

Kaupunkiverstas Oodissa voit käyttää ilmaiseksi lähes kaikkia laitteita ja palveluita. Oodissa voit testata 3D-tulostimia, laserleikkureita, UV-tulostimia, 3D-jyrsimiä tai vaikka kirjovaa ompelukonetta. Jos haluat harrastaa musiikkia, voit käyttää äänitysstudiota tai soittohuoneita. Oodissa pääset käyttämään myös mediatyöasemia ja konsolipelejä. 

Ilmaistapahtumia ja ilmaisia konsertteja löytyy Helsingistä varsinkin kesäaikaan. Monissa museoissa on ilmaispäiviä, jolloin pääsee tutustumaan taiteeseen tai historiaan täysin ilman pääsymaksua. Myöskään Suomenlinnassa tai Seurasaaressa ei peritä pääsymaksua, mutta Suomenlinnaan ei pääse kävellen. Paikallisliikenteen lipulla pääset tutustumaan tuohon merelliseen ulkoilmamuseoon. 

Uimarannat, puistot, talvipuutarhat, Kaisaniemen kasvitieteellinen ulkopuutarha ja Helsingin lukuisat ulkoilualueet ovat täysin maksuttomia paikkoja viettää vapaa-aika jo yksin tai kavereiden kanssa. Hietaniemen uimaranta on luultavasti Suomen tunnetuin ranta, millä ottaa aurinkoa, uida meressä tai syödä jäätelöä.

Monenlaisia liikuntaharrastuksia 

Helsingissä eivät liikuntaharrastukset heti lopu! Voit kokeilla jotain uutta lajia vaikka viikoittain. Pelkästään joogatyylejä löytyy ilmajoogasta naurujoogaan ja äijäjoogasta yin-joogaan. Parkouria, balettia, lavatansseja, jalkapalloa, ratsastusta, kuntonyrkkeilyä, itsepuolustuslajeja… valitse mieleisesti! Kansalaisopistoissa ja uimahalleissa voi harrastaa liikuntaa pikkurahalla. Uimahalleissa voi tehdä muutakin kuin uida, esimerkiksi kokeilla vesijuoksua tai osallistua jollekin ohjatulle vesiliikuntatunnille. Kesäaikaan saatat päästä parilla kolikolla mukaan puistojumppaan. Kilpailutilanne on laskenut kuntosalienkin hinnat melko edullisiksi. 

Kulttuurin nälkä saa helpotusta Helsingissä

Helsinki on oikea aarreaitta kaikille kulttuurista kiinnostuneille. Helsingissä on lukuisa teattereita, useita elokuvateattereita ja elokuva-arkisto. Lisäksi Helsingissä pidetään erilaisia teemaviikkoja, pop up -tapahtumia, performansseja ja vaikka mitä mielenkiintoista. 

Museoihin ja taidenäyttelyihin pääsee tutustumaan usein ilmaiseksikin, mutta pääsymaksut ovat melko matalia. Ateneum ja Kiasma ovat kaikkien taiteesta kiinnostuneiden lempikohteita. Luonnontieteellisessä keskusmuseossa lapset pääsevät näkemään dinosauruksia.

Lapsille löytyy paljon tekemistä Helsingissä 

Lapsille löytyy Helsingistä paljon muutakin tekemistä kuin HopLop, Korkeasaari ja Linnanmäki. Helsingissä järjestetään paljon lapsille suunnattua taideopetusta, tanssi- ja teatteriesityksiä, näyttelyitä ja muita kulttuuritapahtumia. Jos lapsi kiinnostuu tanssimisesta, näyttelemisestä tai musiikista, on tarjolla runsaasti opetusta. Liikuntaharrastuksia löytyy laidasta laitaan. Helsingin kaupunki järjestää esimerkiksi uimaopetusta ja jumppaa, ja monet yksityiset toimijat täydentävät valikoimaa. 

Haluatko kokeilla jotain uutta?

Pakopeli

Helsingistä löydät aina jotain uutta ja mielenkiintoista tekemistä. Joko olet kokeillut pakohuonepelejä? Room Escape pakopeli Helsingissä tarjoaa kaveri- tai vaikkapa työporukalla hauskaa yhteistä tekemistä. Teillä on 60 minuuttia aikaa käyttää hoksottimianne ja löytää tienne ulos lukitusta huoneesta. Tuulitunneli on sekin erikoinen kokemus.

Kaipaatko rentouttavampaa tekemistä? Kokeile siinä tapauksessa rentoutuskelluntaa. Myös hierojat, aromaterapeutit, enkelihoitajat, reikihoitajat, osteopaatit ja muut kehon sekä mielen asiantuntijat ovat käytettävissäsi. Helsingistä löydät myös rumpuhoitajia ja muita erikoisempien hyvinvointipalveluiden tarjoajia. 

Oletko koskaan vieraillut panimossa? Entä syönyt ravintolassa, missä tarjoilija tuntuu suorastaan vihaavan asiakasta, ja kenkkuilee tälle päin naamaa? Miltä kuulostaisi illallinen pilkkopimeässä? Mikäli et ole vielä kokeillut näitä aktiviteetteja, on se täysin mahdollista Helsingissä – samoin kuin suolahoito, suklaahieronta, trampoliinipuisto, lentosimulaattori ja Suomen korkein benjihyppy. Ammu käsiaseella, käy värähtelyhoidossa, aja Ferrarilla – kaikkia tällaisia uusia elämyksiä voit kokeilla maamme pääkaupungissa. Lisää ideoita löydät esimerkiksi Elämyslahjat-palvelusta.

Herkuttele ja kokeile uusia ruokalajeja

Helsingistä löydät vaihtoehtoja roiskeläpälle ja lihamakaroonilaatikolle! Helsingissä on runsaasti tasokkaita ravintoloita, joilla voit tehdä vaikutuksen treffikumppaniin tai hemmotella äitiä, kaveria tai aviomiestä. Sopivia ravintoloita löytyy myös pienemmälle budjetille. Varsinkin lounasaikaan voit päästä syömään vatsasi täyteen jo muutamalla eurolla. Yliopiston opiskelijaravintolat ovat hyvä paikka syödä hyvin, mutta halvalla. 

Oletko jo maistanut etiopialaista ruokaa? Entä georgialaista, korealaista, meksikolaista tai brasilialaista ruokaa? Jos et ole, nyt on korkea aika niin tehdä. Jos ruoka vei kielen mennessään, voit lainata kirjastosta reseptikirjan ja opetella kokkaamaan vastaavia annoksia itse vapaa-ajallasi.

Kulttuuri, Matkustelu, Yleistä

Matkustelu lasten kanssa

Lasten saaminen ei tarkoita sitä, että pitäisi lopettaa matkustaminen. Lasten kanssa matkustaminen on tietenkin erilaista kuin pelkässä aikuisseurassa matkustaminen. Mukaan on pakattava koko joukko tarvikkeita, kuten rattaat, vaipat, vauvanruoat, tuttipullot ja lelut. Hyvästi pelkillä käsimatkatavaroilla matkustaminen! Matkaohjelma ja aktiviteetit pitää suunnitella siten, että lapsi pitkästy ja väsy, ja aiheuta kiukkukohtausta. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, tässäkin asiassa. Kun otat lasten tarpeet huomioon jo varatessasi hotellia, laatiessasi pakkauslistaa ja suunnitellessasi matkakohteessa tehtäviä retkiä, sujuu lasten kanssa matkustaminen paljon helpommin.

Kannattaa valita hotelli, mikä tarjoaa lastenhoitopalveluita. Näin saat välillä hengähtää. Huoneistohotelli tai hyvin varustelu loma-asunto on hyvä idea, sillä sieltä löydät jääkaapin, mikron ja lieden. Jos lapset vieroksuvat kohdemaan outoja ruokia, voit kokata heille itse. Uima-allas on kaikkien lasten suosikki – ja viihtyvät siinä aikuisetkin. Tarkista, että hotellissa on myös lastenallas. 

GPS-paikantimen avulla löydät villiintyneet lapset markkinoilta, lentokentältä tai huvipuistosta. Mukaan kannattaa ottaa kevyet matkarattaat, ehkä myös kantoreppu – turvaistuin kannattaa sen sijaan jättää kotiin. Kosteuspyyhkeet, käsidesi ja pikkunaposteltavat on hyvä pitää aina mukana.

Selvitä jo ennen lentoa, onko kohdemaassa sopivaa imettää julkisella paikalla, ja mitä rokotuksia tarvitsette. Lentokoneen parhaat paikat lapsiperheille sijaitsevat takana ja koneen keskiosassa. Takana keittiö ja vessa on lähellä, kun taas keskiosassa saatte lisää jalka- ja leikkitilaa. Joissain koneissa on myös vauvansänky, mitä voidaan käyttää koneen keskiosassa. 

Vielä viimeinen ja ehkä tärkein vinkki: varaa aikaa. Lasten kanssa kaikki on hitaampaa ja usein myös hankalampaa, joten älä jätä lentokentälle lähtöä viime tippaan, äläkä suunnittele liian tiukkaa matkaohjelmaa. Voit itsekin nauttia lomasta ja palata töihin virkeämpänä, kun matka ei ole liian stressaava. 

Parhaat ulkomaiden matkakohteet lapsiperheille

Matkailusivusto Momondo vinkkaa, että vauvaperheen kannattaa matkustaa Gentiin Belgiassa. Gentin autoton keskusta on Belgian suurin. Gentissä on mukava kävellä vaunujen kanssa ja maistella paikallisia herkkuja kahviloissa ja ravintoloissa. Gravensteenin linna kiehtoo hieman varttuneempia pikkulapsia, samoin kanava-ajelu veneellä.

Saksan matka suuntautuu usein Berliiniin, mikä sekin on mainio kohde lapsiperheille, mutta Nürnbergissä saa kaksinkertaisen braatvurstiannoksen, voi tuijotella leffoja Euroopan suurimmassa IMAX-elokuvateatterissa ja ihailla 1200-luvulla rakennettua kaupungin muuria. 

Espanjan aurinkorannikon hotellien ohella Espanjaan voi tutustua myös Valenciassa, ainakin jos et pelkää lastesi alkavan harrastaa tulitikkuleikkejä myös kotona. Maaliskuussa Valenciassa on Las Fallas, jolloin kaupunginosien asukkaat rakentavat paperitahnasta valtavia veistoksia. Veistokset poltetaan koko yön kestävissä katujuhlissa, mikä on melkoinen kokemus. Kanariansaaret ovat niin ikään Espanjaan, vaikka sijaitsevatkin melko kaukana mantereesta. Kanariansaarille on sopivan pituinen lentomatka: ei liian pitkä, mutta ei myöskään liian lyhyt. Perillä odottavat meri ja monet lapsiperheille sopivat aktiviteetit.

Onko Eurooppa jo nähty? Indonesian Bali ja Thaimaa ovat helppoja kohteita lapsiperheille, mutta jos Aasia on jo nähty, miten olisi lapsiperheiden unelmakohde Florida? Floridassa uidaan delfiinien kanssa, syödään krokotiilia ja vieraillaan Walt Disney Worldissä, Legolandissa ja Kennedy Space Centerissä. 

Parhaat kotimaan matkakohteet lapsiperheille

Talvilomalla kannattaa ehdottomasti käydä Rovaniemellä – muista vain pakata mukaan lämpimät vaatteet ja lapselle sopivimmat talvikengät. Rovaniemellä voi ajella koiravaljakolla, tavata joulupukin ja syödä poronkäristystä. 

Lapsi ulkona

Tampere tunnetaan tietenkin Särkänniemen huvipuistosta, mutta uudempi tulokas on maailman ainoa Muumimuseo. Pyynikin munkkikahvilan munkit jättävät lähtemättömän muistijäljen.

Muumeista puheen ollen, Suomen kansainvälisesti tunnetuin teemapuisto Muumimaailma löytyy tietenkin Naantalista. Ehkä viet perheesi tänä kesänä Suomen kesäkaupunkiin tapaamaan Muumipeikkoa ja Pikku Myytä?

Jos muumit eivät kiinnosta, voi lapsiperhe vierailla lomillaan erilaisissa eläintarhoissa ja kotieläinpihoilla. Helsingin Korkeasaari on ainoa eläinpuisto, mistä löytyy leijona, mutta Ähtärin eläinpuistossa tapaa Suomen ainoat pandat. Ranuan eläinpuistossa pääsee ihmettelemään ainutta jääkarhua maassamme. 

Pääkaupunkilaisia hemmotellaan – siellä on lukuisia lapsiperheiden suosikkipaikkoja. Onneksi Helsinkiin pääsee helposti junalla, linja-autolla tai lentokoneella, joten kaikki suomalaiset pääsevät jo muutamassa tunnissa pääkaupunkiseudun huippukohteisiin. Tiedekeskus Heureka on samalla kertaa sivistävä ja viihdyttävä kokemus. 

Suomen suurin akvaario löytyy helsinkiläisen Linnanmäen huvipuiston yhteydestä. Kyseessä on Merimaailma Sea Life, missä näkee pelottavia haita. Suomenlinnassa ei tarvitse kulkea jaarittelevan oppaan perässä ja varoa koskemasta näyttelyesineisiin, vaan siellä voi ihan oikeasti seikkailla!