Alkoholi, Terveys & hyvinvointi, Yleistä

Alkoholinkulutus Suomessa

Alkoholinkulutus Suomessa on laskenut viime vuosina. Promillelaskuri on tarpeeton yhä useammille nuorille, sillä monet nuoret aikuiset ovat absolutisteja. Onko syynä uskonnollisuus, alkoholin suhteellisen korkea hinta, terveysvalistus vai nyt trendikäs pyrkimys luontoyhteyteen, luonnonmukaisuuteen ja mahdollisimman puhtaaseen elämään – mene ja tiedä, mutta alkoholin kulutus Suomessa laski vuonna 2019 3,9 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Kyllä viiniä ja viskiä silti vedellään. Jos kaikki Suomessa juotu alkoholi muutetaan tilastoa varten sataprosenttiseksi alkoholiksi, joivat suomalaiset vuonna 2019 46 miljoonaa litraa alkoholia. Se tarkoittaa sitä, että jokainen 15 vuotta täyttänyt suomalainen olisi kitannut noin 8,2 litraa sataprosenttista alkoholia vuonna 2019. Jotkut juovat toistenkin edestä, sillä noin 10 % aikuisväestöstä ei käytä lainkaan alkoholia.

Varsinkin Lapissa turistien alkoholinkäyttö ja norjalaisten viinaralli tosin vääristävät tilastoja. Esimerkiksi Utsjoen tilastot antavat ymmärtää, että kaikki paikalliset joisivat 67 litraa puhdasta alkoholia per vuosi.

Alkoholinkulutus Suomessa viime vuosikymmeninä

Punaviini

Alkoholijuomien kokonaiskulutus on kasvanut viime vuosikymmeninä, vaikka aivan viime vuosina kulutus onkin kääntynyt laskuun. Kieltolaki oli voimassa vuosina 1919–1932 – tuolloin Suomessa ei saanut valmistaa eikä myydä alkoholia (kotipoltto-oikeus oli evätty jo vuonna 1866). Kieltolain kumoamisen jälkeen viinan juominen kasvoi kasvamistaan (1990-luvun lamaa lukuun ottamatta), kunnes tuli vuosi 2007. Mitä tapahtui vuonna 2007? Helsinki-Vantaalla mitattiin maaliskuun lämpöennätys, Mauritaniaan saatiin maan ensimmäinen demokraattisesti valittu presidentti, Helsingissä pidettiin Euroviisut, tupakkalaki kiristyi, Intia sai ensimmäisen naispresidentin ja Nelosen uusi maksukanava KinoTV aloitti toimintansa. Jostain syystä myös alkoholin käyttäminen vähentyi.

Alkoholin kulutuksen tilastot vuosien 1968 ja 2008 väliltä ovat erityisen mielenkiintoisia. Silloin tapahtui erityisen suuri muutos suomalaisten alkoholinkulutuksessa. Kulutuksen lisääntymistä tuki keskioluen vapauttaminen vuonna 1969 ja mietojen juomien ostoikärajan tiputtaminen 21 vuodesta 18 vuoteen. Tuona aikana miesten juominen kaksinkertaistui, ja myös naiset oppivat juomaan: naisten alkoholin kulutus kuusinkertaistui. Edelleenkin miehet juovat enemmän kuin naiset, sillä suomalaismiehiin uppoaa noin kolme neljäsosaa kaikesta Suomessa juodusta alkoholista.

Alkoholia käyttää aiempaa useampi, alkoholin käyttökerrat ovat tihentyneet ja määrät kasvaneet – myös nämä seikat käyvät ilmi tilastoista. Eniten kerralla juovat 20–29-vuotiaat – esimerkiksi vuonna 2016 tuon ikäisistä miehistä 26 prosenttia kertoi juoneensa vuoden aikana ainakin kerran vähintään 18 alkoholiannosta. Saman ikäisistä naisista 18 % oli juonut vuoden aikana ainakin 13 annosta kerralla. Eniten juova 10 % kuluttaa noin puolet kaikesta Suomessa käytetystä alkoholista, ja riskikäyttö on yleisempää miehillä kuin naisilla. 13 % suomalaisista juo yli riskirajojen, mitä ovat naisilla 7 annosta viikossa ja miehillä 14.

Yhä harvempi ammatillisessa oppilaitoksessa opiskeleva nuori humaltui vuonna 2019, mutta 8- ja 9-luokkalaisilla humalahakuinen juominen on pysynyt melko lailla ennallaan vuoden 2015 jälkeen. Humalaan tulee ainakin kerran kuukaudessa vain noin 10 %, kun taas ammattikoululaisista 27 % juo humalahakuisesti ainakin kerran kuussa. Lukiolaisista kännää 18 %.

Alkoholi silti suomalaisten yleisin kuolinsyy

THL kertoo, että alkoholiin liittyvät kuolemat ovat koko 2000-luvun olleet työikäisten keskeisimpiä kuolemansyitä Suomessa. Alkoholiin liittyvät kuolemat eivät johdu vain humalasta ja alkoholimyrkytyksistä, vaan myös pitkäaikaisesta alkoholinkäytöstä ja sen aiheuttamista sairauksista, kuten maksasairauksista. Vuonna 2018 yhteensä 1683 suomalaista kuoli alkoholimyrkytykseen tai alkoholin aiheuttamiin tauteihin – valtaosa oli miehiä. Eniten alkoholi tappoi vuonna 2007 (samana vuonna, kun sen kulutus kääntyi laskuun). Silloin viina vei noin 2200 suomalaista.

Vakavat alkoholiongelmat mielletään usein vain työelämän ulkopuolella olevien, vakavasti alkoholisoituneiksi jo kaukaa tunnistettavien ihmisten pulmiksi. Alkoholin aiheuttamia sairauksia ja kuolemantapauksia esiintyy kuitenkin myös työssäkäyvillä ihmisillä, joiden ongelmat ovat korkeintaan lähipiirin tiedossa.

Suomalaiset ovat alkaneet arvostaa alkoholin laatua ja makua

Yksi iso muutos suomalaisten alkoholinkulutuksessa on se, että suomalaiset ovat alkaneet arvostaa alkoholin laatua ja makua. Erikoisoluet ovat korvanneet laatikollisen halvinta bisseä, ja viinejä käydään maistelemassa ulkomailla asti. Suomalainen juo silti edelleen kotonaan, ja usein puolisonsa kanssa. Eniten kuluu kaljaa, eikä sitä oteta ruokajuomana. Tuopillinen tai kaksi symboloi arjen vaihtumista vapaaksi. Lauantai-iltana kello 20–21 on se hetki, kun valtaosa suomalaisista käyttää alkoholia. Jos ottaa tuolloin huikat, toimii samoin kuin noin 840 000 muuta suomalaista.