Kauneus, Terveys & hyvinvointi, Yleistä

Kauneusleikkaus

Ulkonäkö on tärkeä asia. Se vaikuttaa suuresti itsevarmuuteen. Jos ulkonäössä on joitain synnynnäisiä tai sairauden tai vamman vuoksi syntyneitä poikkeavuuksia, ne voivat vaikuttaa suuresti minäkuvaan tai itsevarmuuteen. Myös raskauden tai painonpudotuksen vuoksi syntynyt roikkuva vatsa voi olla syy, miksi hakeudutaan plastiikkakirurgin pakeille. Kauneusleikkauksista haetaan apua myös ylipainoon tai liian pieniksi (tai isoiksi) koettuihin rintoihin.

Plastiikkakirurgin palvelut ulkomailla ovat edullisempia kuin Suomessa, siksi moni lähtee kauneusleikkaukseen ulkomaille. Kauneusleikkaus ulkomailla voi kuitenkin olla riski, sillä ulkomailla ei välttämättä saa kauneusleikkaukselle takuuta, ja kauneusleikkausten laadut vaihtelevat suuresti. Esimerkiksi rintoihin voidaan asentaa heikkolaatuiset ja jopa terveydelle vaaralliset implantit. Suomessa tehty plastiikkakirurgia on erittäin tasokasta ja turvallista, joten kauneusleikkaukset kannattaa ehdottomasti teettää kotimaassa. Esimerkiksi Helsingissä, Turussa ja Tampereella toimiva Plastic Surgery Center (Plasticsurgery.fi) on luotettava paikka teettää rintojen korjausleikkaus, vatsan kauneusleikkaus, arpien tai tatuointien poisto tai vaikkapa rasvaimu. Kauneusklinikalla saa ohjeet siitä, miten hoitaa leikkausarpia niin, etteivät ne tulehdu, ja kuinka kauan leikkauksesta toipumiseen kestää. Esimerkiksi vatsanahan kiristysleikkauksen jälkeen tulee ottaa rauhallisesti useiden viikkojen ajan.

Selvitä taustat ennen kauneusleikkausta 

Kirurgisen operaation teatteri

Iltapäivälehdissä on tuon tuosta kertomuksia vaarallisella tavalla pieleen menneistä kauneusleikkauksista. Yhdistävä tekijä näille on usein se, että kauneusleikkaus on teetetty ulkomailla. Leikkaus on ehkä toteutettu ilman, että potilas on tavannut lääkäriä. Potilaalle on kenties asennettu ylisuuret implantit, tai implanttien laatu on ollut niin huono, että ne on jouduttu myöhemmin vaihtamaan Suomessa. Suomessa tehdäänkin paljon implanttien korjausleikkauksia, sillä halvat rintaimplantit voi joutua vaihtamaan 5–7 vuoden välein. Asiakas ajattelee säästävänsä teettämällä rintojen suurennuksen ulkomailla, missä se maksaa noin 4000 euroa, mutta muutaman vuoden päästä onkin edessä korjausleikkaus, mikä voi maksaa jopa 6000 euroa. Suomessa tehty rintojen suurennus maksaa noin 6000–7000 euroa, mutta siinä käytetään rintaimplantteja, joita ei tarvitse koskaan vaihtaa.  

Teetitpä kauneusleikkauksen Suomessa tai ulkomailla, hankki taustatietoa sekä toimenpiteestä että harkitsemastasi klinikasta. Selvitä leikkauksen riskit ja vaihtoehtoiset toimintatavat. Esimerkiksi rintaimplantit voidaan joissain tapauksissa korvata suorittamalla rasvansiirto, eli siirtämällä potilaan omaa rasvaa rintoihin jostain muusta kehonosasta. 

Selvitä myös klinikan ja plastiikkakirurgin tausta. Kysy, miten leikkauksen jälkeinen hoito ja seuranta toteutetaan, millainen takuu leikkaukselle ja mahdollisille implanteille myönnetään, ja miten vastuukysymykset ratkaistaan mahdollisissa ongelmatilanteissa. On tärkeää, että klinikkaan ja leikkaavaan lääkäriin saa yhteyden tarvittaessa, ja että leikkaava lääkäri on oikeasti plastiikkakirurgian erikoislääkäri. Jos kyseessä on esteettinen lääkäri tai kauneuskirurgian lääkäri, se ei välttämättä tarkoita sitä, että kyseessä olisi tarpeeksi pätevä plastiikkakirurgian erikoislääkäri. Ulkomailla voi olla vaikeaa tarkastaa leikkaavan lääkärin koulutus. Asiaa auttaa, jos lääkäri kuuluu Kansainväliseen esteettiseen plastiikkakirurgian yhdistykseen (ISAPS) – tällöin kyseessä on esteettiseen kirurgiaan erikoistunut plastiikkakirurgi.

Kauneusleikkauksen jälkeen tarvitaan sairaslomaa

Jotta toipuisit kauneusleikkauksesta ilman ongelmia, tulee sinun ottaa iisisti leikkauksen jälkeen. Esimerkiksi rintojen suurennusleikkauksen jälkeen tulee pitää pari päivää sairauslomaa, ja liikuntaharrastusten pariin voi palata vasta noin 6 viikon kuluttua. Kipua ja turvotusta voi esiintyä parin viikon ajan, mitä hoidetaan kipulääkkeillä ja tukevilla rintaliiveillä. On tärkeää käydä jälkitarkastuksissa, joissa seurataan leikkauksesta toipumista ja arvioidaan lopputulosta.

Rasvaimu on toinen hyvin suosittu plastiikkakirurginen toimenpide. Se voidaan tehdä paikallispuudutuksessa, ja sen aikana ei vain poisteta rasvaa, vaan myös muotoillaan kehoa kohti haluttua suuntaa. Rasvaimun jälkeinen sairasloma kestää päivän tai kaksi. Potilaalle annetaan tapauskohtaiset ohjeet siitä, koska hän voi aloittaa raskaamman liikunnan. Kevyt liikunta pian rasvaimun jälkeen on suositeltavaa, sillä se parantaa verenkiertoa ja vähentää turvotusta, sekä edistää paranemista. 

Vatsan kiristysleikkaus eli abdominoplastia korjaa roikkuvan vatsan. Samalla saatetaan kiristää vatsalihaksia. Sairaslomaa tarvitaan leikkauksen jälkeen muutamasta päivästä jopa 10 päivään, sillä kipua ja arkuutta esiintyy varmasti. Ensimmäisten 24 tunnin aikana voit kävellä hitaasti, sillä se nopeuttaa toipumista. Ensimmäisinä viikkoina pitää välttää kaikenlaista raskasta nostelua ja muuta rasitusta, jotta paraneminen tapahtuisi nopeasti ja ongelmitta. Esimerkiksi turvallinen seksielämä alkaa vasta muutaman viikon kuluttua toimenpiteestä – tiedät kyllä, koska kehosi on siihen valmis. Malta odottaa ainakin 6 viikkoa ennen raskaamman liikunnan aloittamista. 

Teknologia, Yleistä

CAD mekaniikkasuunnittelu

Mekaniikkasuunnittelu on monille meistä vieras termi – ellei satu olemaan esimerkiksi insinööri. Mitä tällainen mekaniikkasuunnittelu oikein tarkoittaa, ja millaisten yritysten tarpeita se palvelee?

Mitä on mekaniikkasuunnittelu?

Mekaniikkasuunnittelu tarkoittaa sitä, että kokeneet insinöörit ja muut eri alojen suunnittelun asiantuntijat laativat asiakasyrityksen mekaanisiin ongelmiin toimivan ratkaisun. Ensin ongelmaa tutkitaan perusteellisesti, ja sen jälkeen laaditaan tarvittavat laskelmat ja kattava suunnitelma ongelman poistamiseksi. Asiakas saa hankkeessaan tai tuotekehitysprojektissaan esiintyneen ongelman hoitamiseen tarkat ohjeet tai valmiit tuotteet. Mekaniikkasuunnitteluun erikoistuneet yritykset hyödyntävät alan viimeisintä osaamista ja uusimpia innovaatioita, käyttämällä hyväkseen muun muassa 3D-tulostusta. 

3D-tulostaminen hyödyntää kaikkia teollisuuden ajoja. Paras hyöty 3D-tulostamisella saadaan aikaan, kun taustalla on pätevä ammattilaistaho tulosteita suunnittelemassa. Näin voidaan saada aikaan teknisesti parempia osia tai osakokonaisuuksia – tarkoitettiin sillä sitten parempaa käytettävyyttä tai esimerkiksi aiempaa kompaktimpaa kokoa. 3D-tulostamisella saavutetaan usein myös kustannussäästöjä – parhaimmillaan osakokonaisuuden uudelleensuunnittelu 3D-tulosteeksi tuottaa jopa 95 % kustannussäästöt osakokonaisuuden valmistuskustannuksissa! Lisäksi 3D-tulostusprosessi on nopeaa. 3D-tulosteiden suunnitteluun erikoistunut mekaniikkasuunnitteluyritys pystyy siis tarjoamaan asiakkailleen sekä parempia, edullisempia että nopeammin valmistuvia osia ja osakokonaisuuksia.

Mekaniikkasuunnittelua tarjoavissa yrityksissä työskentelee muun muassa sovellussuunnittelijoita ja sähkö- sekä automaatiosuunnittelijoita. Sovellussuunnittelijoita tarvitaan automatisoitujen koneiden ja laitteiden prosessien kokonaisratkaisujen kehittämiseen. Sovellussuunnittelijoilla on osaamista niin konenäköjärjestelmistä kuin teollisuusroboteistakin. Sähkö- ja automaatiosuunnittelijoiden tietotaitoa tarvitaan esimerkiksi teollisuusprosessien ja laitekokonaisuuksien automaatio- ja instrumentointisuunnittelua varten.

Mekaniikkasuunnittelua tarvitsevat yritykset toimivat usein teollisuuden ja tuotannon alalla. Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että jokin teollisuusyritys haluaa kehittää ja automatisoida pakkauslinjaansa lisää. Yritys tilaa pakkauslinjan suunnittelun joltain mekaniikkasuunnittelua tarjoavalta asiantuntijayritykseltä, joka laatii perusteellisen suunnitelman ja paikkansa pitävät laskelmat, ja on tiiviisti mukana uuden pakkauslinjan toteuttamisessa, asentamisessa ja käyttöönotossa. Lopputulos on aiempaa paljon tehokkaampi, toimintavarmempi ja näin ollen asiakasyrityksen tuotantoa entisestään tehostava tuotantolinja.

Luota mekaniikkasuunnittelussa Enmaciin 

Enmac on mekaniikkasuunnittelupalveluihin, tuotekehitykseen ja projektien johtamiseen keskittynyt asiantuntijayritys, jolla on takanaan yli 35 vuoden kokemus. Enmacin toimipisteet sijaitsevat Tampereella, Kotkassa ja Porissa, ja se tarjoaa laadukasta osaamistaan niin pienille kuin kansainvälisestikin toimiville, isommille yrityksille. Enmacilta tilataan asiakasyrityksen tarpeisiin räätälöityjä robottisoluja, tuotantolaitteita, testilaitteita, nosto- ja käsittelylaitteita, turvatuotteita sekä muita koneita ja laitteita. Enmac on mukana koko prosessin ajan aina laitteiden valmistuksen valvonnasta niiden käyttöönottoon asti. 

Enmac tarjoaa mekaniikkasuunnittelua monenlaisiin tarpeisiin, sillä Enmacin monikymmenpäisestä henkilöstöstä löytyy niin tuotantojärjestelmäsuunnittelun, konesuunnittelun, ajoneuvosuunnittelun kuin teräsrakennesuunnittelunkin ammattilaisia. Heiltä onnistuvat kaikki mekaniikkasuunniteluun liittyvät lujuuslaskennat, tekniset rakenne- ja virtausanalyysit, simuloinnit, rakenneoptimoinnit ja kaikenlainen tekninen ongelmanratkaisu, minkä avulla asiakasyritys saa tehokkaampia prosesseja ja merkittäviä kustannussäästöjä. Jotta saavutetaan hyviä tuloksia, on olennaista, että molemmat osapuolet ymmärtävät toisiaan ja pystyvät avoimeen vuorovaikutukseen. Enmacin kanssa asiointi on erityisen hedelmällistä, sillä tältä yritykseltä löytyy paitsi raudanlujaa ammattitaitoa ja luovuutta, myös yhteistyökykyä, kommunikointitaitoja ja roppakaupalla asiakaslähtöistä asennetta. 

Enmacilta löytyy apua myös tuotekehitykseen aina toteutettavuusselvityksistä ja konseptoinnista valmiin tuotteen käyttöönottoon saakka. Enmac tunnetaan erityisesti laadukkaista nosto- ja siirtoapuvälineistä sekä turvarakenteista. Nostolaitteet ja siirtoapuvälineet täyttävät kaikki työturvallisuusvaatimukset, ja niiden avulla voidaan nopeuttaa erilaisia prosesseja ja tehostaa työskentelyä haastavissakin olosuhteissa. Tällaisia nostoapuvälineitä ovat muun muassa alipainetarttujat, nostomagneettisovellukset, C-koukut ja levytarraimet ja nostohaarukat. Niiden suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan eri käyttökohteiden asettamat erityisvaatimukset, jotta jokaiseen kohteeseen saadaan mahdollisimman toimivat, tehokkaat ja turvalliset ratkaisut. Nostoapuvälineillä ja nostolaitteilla on tietenkin CE-merkintä. 

Enmac Ensured Safety -tuoteperheen (niin ikään CE-merkityt) putoamissuojat ovat nappivalinta erilaisiin tehtaisiin sekä säiliöjunien ja -autojen lastauspaikoille. Enmac on suunnitellut muun muassa säiliökonttien putoamissuojauksia, joilla on pienennetty putoamisriskiä sellaisilla säiliökonteilla, joissa ei ole kiinteitä kulkuritilöitä. Toinen hyvä esimerkki on junanpurkusillan kääntötaso. Asiakkaan uusi junanvaunumalli oli aiempia pienempi, joten vanhaan laskusiltaan oli asennettava hydraulinen kääntötaso, jotta se saatiin yltämään uuden junanvaunun päälle. Laskusilta toimii edelleen myös vanhojen vaunujen kanssa, koska kääntötason voi kääntää laskusillan alle pois tieltä. Tällaisia nerokkaita ideoita, suunnitelmia ja toteutuksia saat omankin yrityksesi tarpeisiin, kun otat yhteyttä mekaniikkasuunnittelua tarjoavaan yritykseen, ja kerrot hankkeisiin, tuotantoprosesseihin tai tuotekehitykseen liittyvistä mekaanisista ongelmista! Lisää asiakaskertomuksia ja referenssejä löydät osoitteesta enmac.fi.

Terveys & hyvinvointi, Yleistä

Osteopaatti on neljän vuoden koulutuksen saanut, tuki- ja liikuntaelimistön toiminnallisten häiriö- ja kiputilojen asiantuntija. Osteopaatti selvittää, mistä kipu tai häiriötila johtuu, ja sen jälkeen hän etsii parhaat tavat ongelman hoitamiseen. Osteopaatti tuntee ihmisen anatomian ja fysiologian erityisen hyvin, ja pystyy kehoa tunnustelemalla selvittämään, mitkä rakenteet ovat vaivojen takana. 

Kun haussa on pätevä osteopaatti, Tampere on hyvä paikka aloittaa etsintä. Tampereella on lukuisia osteopaatin vastaanottoja, joilla saat kivutonta ja turvallista apua erilaisiin kiputiloihin, kuten alaselkäkipuun, tai esimerkiksi niska-hartiaseudun jännitystiloihin. Et tarvitse lääkärin lähetettä voidaksesi varata ajan osteopaatille. 

Mitä tapahtuu osteopaatin vastaanotolla?

Osteopaatilla on aikaa haastatella ja kuunnella potilasta, toisin kuin lääkäreillä. Osteopaatin vastaanottoaika kestää 45 minuutista tuntiin, joten hän ehtii saada selville monenlaisia asioita, joista on apua kivun tai toimintahäiriön hoitamisessa. Haastattelun lisäksi osteopaatti arvioi asiakkaan perusliikkumista erilaisten liikkeiden ja taivutusten avulla, sekä tunnustelee potilaan kehon rakenteita. Tunnustelun perusteella osteopaatti arvioi lihasten jännittyneisyyttä sekä nivelten liikkuvuutta. Erityisen tarkoin osteopaatti arvioi selän jäykkyyttä tutkimalla selkärangan liikkuvuutta ja sen nikamien liikettä. Tunnustelun aikana potilas yleensä makaa hoitopöydällä. Kaiken tämän perusteella kokenut osteopaatti pystyy suunnittelemaan oikeanlaisen hoidon ja kuntoutuksen.

Osteopaatti tekee potilaalle lopuksi tilanteen edellyttämää käsittelyhoitoa. Harjaantunut osteopaatti osaa valita erilaisista osteopaattisista tekniikoista juuri oikeat. Potilaalle voidaan tehdä esimerkiksi lihaksiin kohdistuvia tekniikoita, tai nikamien ja nivelten mobilisaatio- tai manipulaatiotekniikoita. Käsittelyhoitoja ei tarvitse pelätä, sillä ne ovat kivuttomia ja täysin turvallisia. Riippuu tapauksesta, mutta yleensä osteopaatilla pitää käydä useampia kertoja, jotta saisi parhaan mahdollisen avun kipu- tai muuhun ongelmatilaan. 

Kannattaisiko minunkin mennä osteopaatin vastaanotolle?

Osteopaatti

Jos kärsit pitkittyneistä kipu- tai jäykkyystiloista, kannattaa ehdottomasti varata aika osteopaatin vastaanotolle. Kipu heikentää elämänlaatua ja voi vaikuttaa toimintakykyyn, joten asiaan kannattaa puuttua jo varhaisessa vaiheessa. Tyypillisiä syitä hakeutua osteopaatin vastaanotolle ovat alaselkäkivut ja niska-hartiaseudun vaivat. Lisäksi osteopaatti pystyy hoitamaan esimerkiksi olkapääkipua, polvi- ja lonkkaongelmia, raskausajan vaivoja, kantapääkipua, akillesjänteen kiputiloja, migreeniä ja päänsärkyä, tenniskyynärpäätä, leukakipua ja hampaiden narskuttelua. Mikä tahansa usein toistuva kipu on hyvä syy etsiä apua osteopaatilta. Varsinkin silloin, jos aiemmin saamasi hoidot ovat tuoneet vain hetkellisen avun, kannatta hakeutua osteopaatin pakeille. Osteopaatti selvittää, mistä kipu johtuu, ja miten kiputilaa voitaisiin hoitaa niin, että kipuja voitaisiin estää toistumasta. 

Koska osteopaatin tekemät hoidot eivät satu, saa osteopaatin vastaanotolta apua esimerkiksi stressin aiheuttamiin jännitystiloihin. Osteopaattisen hoidon tuoma rentous auttaa stressin ja unettomuuden hallinnassa. Osteopatian on todettu vaikuttavan positiivisesti paitsi liikkuvuuteen, myös aineenvaihduntaan, hengityselimistön toimintaan, verenkiertoon ja hermoston tasapainottamiseen. Osteopaatilta saavat apua myös aktiiviset kuntoilijat ja urheilijat, joille runsas liikkuminen on aiheuttanut rasitusvammoja. Osteopaatti pystyy antamaan itsehoito-ohjeita, tulkitsemaan magneettikuvien lausuntoja ja usein myös laatimaan laajan ja henkilökohtaisen kunto-ohjelman.  

Mitä eroa on osteopatialla, naprapatialla ja kiropraktialla?

Jos kerrot työkavereillesi selkäkivuistasi, huomaat, että vaiva on luultua yleisempi. Avuliaat työkaverit jakavat mielellään vinkkejä alaselkäkivun hoitoon. Yksi suosittelee kipugeeliä, toinen joogaa, kolmas villaista selänlämmikettä. Joku maininnee osteopatian, kun taas toinen suosittelee naprapatiaa. Joku saattaa huutaa väliin, ettei kannata harkita mitään muuta kuin kiropraktiaa. Vähemmästäkin menee sekaisin – kelle tässä kannattaisi soittaa?

Kiputilat ovat yksilöllisiä, samoin niihin tepsivät hoitomuodot. Kerrottakoon kuitenkin, mitä eroa on osteopatialla, naprapatialla ja kiropraktialla. Osteopatia on holistisin eli ihmisen kokonaisvaltaisimmin huomioiva hoitomuoto, eikä siinä käytetä väkivaltaa nivelten liikkuvuuden parantamisessa. Kivun alkuperää voidaan hakea kauempaakin kuin varsinaisesta kipupisteestä.

Hieroja

Naprapatialla ei ole omaa hoitofilosofiaa, vaan naprapaatti käyttää erilaisia hoitomenetelmiä, joilla hän pyrkii saamaan aikaan mahdollisimman pysyvän avun potilaan kiputiloihin. Kiropraktikko käyttää jonkin verran erilaisia käsittelymenetelmiä kuin osteopaatti tai naprapaatti, sillä hän tekee potilaalle nopeita ja lyhyitä sekä venyttäviä liikkeitä. Joskus käsittely aiheuttaa ”niksauksen”, eli kiropraktikko ”niksauttaa selän tai olkapään takaisin paikoilleen”. Kiropraktikolla on erityinen hoitopöytä liikkuvine osineen, jotta nopeiden hoitoliikkeiden tekeminen olisi mahdollisimman sujuvaa. Kuten osteopaatilla, myös kiropraktikolla tai naprapaatilla pitää yleensä käydä useampi kerta, jotta saisi kipuun tai jäykkyyteen parhaimman avun. 50–90 euron hintaiset käynnit joutuu yleensä maksamaan itse. 

Kulttuuri, Lainsaadanto, Yleistä

Uusi koti

Oma koti, kodin remontti, lomamatka, uusi auto… siinä tyypillisiä syitä ottaa lainaa. Lainan avulla voi parantaa elämänlaatua ja toteuttaa unelmansa. Sanotaan, että velka on veli otettaessa, mutta veljenpoika maksaessa. Lainan maksaminen onkin paljon epämiellyttävämpää kuin sen saaminen. Isoa lainaa joutuu maksamaan pois vuosikausia, ja jos elämäntilanne muuttuu (eli joutuu esimerkiksi työttömäksi), lainan lyhennyksien kanssa saattaa joutua vaikeuksiin. Jos lainanmaksu vie valtaosan kuukausituloista, voi joutua ottamaan lisää lainaa selvitäkseen arjen menoista, ja kierre on valmis. Ylivelkaantuneisuus on tavallinen ongelma, mikä voi johtaa maksuhäiriömerkintöihin ja ulosottoon.

Lainan ottamista kannattaa aina harkita huolella. Lainojen kilpailuttamisen avulla löydät itsellesi parhaiten sopivan lainan, jos olet vakuuttunut siitä, että taloutesi kestää lainanmaksun. Esimerkiksi asuntolainalle voi hankkia takaisinmaksuturvan: tällainen vakuutus auttaa selviämään lainanmaksusta mahdollisen työttömyyden tai pidemmän sairasloman aikana. Jos lainoja on jo päässyt kertymään, auttaa lainojen yhdistäminen. Pienten lainojen yhdistäminen yhdeksi, suuremmaksi lainaksi säästää lainojen kuukausikuluissa, ja rahaa alkaa jäädä muuhunkin.

Lainaa ei pidä pelätä, sillä lainan avulla pääset käsiksi esimerkiksi juuri omaan asuntoon. Omassa asunnossa asuminen tulee usein vuokralla asumista halvemmaksi. Lainan avulla asuntoa voidaan tarvittaessa remontoida – esimerkiksi vuotavaa kattoa ei pidä missään nimessä jättää korjaamatta. Lainan avulla voi hankkia oman auton, mikä on monissa työtehtävissä välttämättömyys, ja lainan avulla voit viedä perheesi pikku lomalle. Satunnaiset irtiotot arjessa ovat tarpeellisia työssä jaksamisen ja oman mielenterveyden kannalta. Lue lisää lainanotosta ja suomalaisten kulutustottumuksista!

Mihin suomalaisten raha kuluu?

Muiden ihmisten rahankäyttö kiinnostaa ja puhuttaa. Suomalaiset eivät kuitenkaan ole kovin halukkaita kertomaan palkkaansa tai ostamiensa tavaroiden hintaa, joten naapurin rahankäytön arviointi jää usein arvailujen varaan. 

Olipa naapuri pienituloinen tai suurituloinen, hänen rahansa kuluvat todennäköisesti samoin kuin muidenkin suomalaisten, eli asumiseen, elintarvikkeisiin ja liikenteeseen. Kuluttamisessa tapahtuneet muutokset ovat olleet hyvin samanlaisia sekä pieni- että suurituloisimpien ryhmissä 30 viimeisen vuoden aikana. Ruokaostosten osuus on pienentynyt, mutta asumiseen ja liikkumiseen kuluu aiempaa enemmän rahaa. Esimerkiksi vuonna 1980 kotitalouksien kuukausikuluista 20 % meni ruokakuluihin, kun taas vuonna 2016 puhuttiin vain 12 prosentista. Asumiskustannusten nousua selittävät muun muassa kasvaneet vuokrat, ja liikkumiseen kuluvan rahamäärän kasvua auton omistamisen yleistyminen, polttoaineen hinnan nousu ja suomalaisen autokannan vanheneminen, mikä tarkoittaa lisääntyneitä korjauskuluja. Kirjoihin ja lehtiin käytetään aiempaa vähemmän rahaa, mutta kulttuuripalveluihin ja vapaa-aikaan satsataan entistä enemmän. 

Kovin innokkaita säästäjiä tai sijoittajia suomalaiset eivät ole. 70 % suomalaisista naisista ja noin 80 % suomalaisista miehistä säästää tai sijoittaa, mutta naisilla jää sivuun vain noin 4100 euroa ja miehillä noin 5700 euroa vuodessa. Naiset ovat miehiä turvallisuushakuisempia sijoittajia, joten he sijoittavat useimmiten säästötileille ollen tyytyväisiä jo yhden prosentin tuottoon. Miehet sijoittavat naisia enemmän osakkeisiin, mutta suomalaisen mediaanisalkun koko on vain 4200 euroa. Matalatuloisista eli alle 26 999 euroa vuodessa tienaavista 47 prosentilla ei jää säästöön yhtään mitään. Noin joka kolmannella suomalaisella ei ole lainkaan puskurirahastoa.

Talouteni kestää lainan; mikä on ensimmäinen askel?

Rahaa

Ennen vanhaan haettiin lainaa pankista. Tänä päivänä lainaa saa paljon helpommin ja nopeammin avaamalla nettiselaimen ja tutustumalla verkossa lainatuotteitaan markkinoiviin, yksityisiin rahoituslaitoksiin. Rahoituslaitokselta voi saada lainaa jo saman päivän aikana, mutta kannattaa olla varovainen, ennen kuin hyväksyy lainatarjouksen. Lainan todellinen vuosikorko voi yllättää, joten kannattaa miettiä, hakisiko lainaa sittenkin pankista. 

Esimerkiksi asunto- ja opintolainat kannattaa edelleen hakea pankista. Jos on tarvetta pienelle vipille, minkä saa maksettua pois jo parissa viikossa, voi netistä haettava pikaluotto tai vakuudeton kulutusluotto olla hyvä idea. Kaikkien isompien lainojen hakeminen kannattaa aloittaa pankista, jos siis on omia tuloja ja menoja tutkiessaan tullut siihen tulokseen, että oma talous kestää lainan lyhennykset ja mahdollisen koronnousun.

Vakuudettomien kulutusluottojen kilpailuttaminen on helppoa erityisillä kilpailutussivustoilla, joiden kautta saa kymmenkunta lainatarjousta eri lainantarjoajilta. Sopiva remonttilaina tai autorahoitus löytyy vertailemalla tarjouksia niiden todellisen vuosikoron perusteella. Todellinen vuosikorko paljastaa, paljonko lainan korkoihin ja kuluihin tulee tosiasiassa menemään. Pienikorkoinenkin laina on kallis, jos sen kuukausikulut ovat useita kymppejä.

Kulttuuri, Yleistä

Oulu on yliopistokaupunki, johon muuttaa joka syksy uusia opiskelijoita. Osa heistä ei tunne kaupunkia lainkaan, joten heitä jännittää omilleen muuton lisäksi se, millainen paikka Oulu mahtaa olla asua. Oulu on kuitenkin vireä, merellinen kaupunki, mistä löytyy hyvin palveluita ja tekemistä. Tottuminen uuteen paikkaan ottaa aina aikansa, mutta kaiken kaikkiaan Ouluun on helppo kotiutua. Tosin, oululaiset puhuvat omaa murrettaan, mihin kestää hetken aikaa tottua. Liikennekulttuuri ei ole Oulussa yhtä raakaa kuin esimerkiksi Hikipedia antaa ymmärtää (”Jos ajat polkupyörää, jalankulkija (kuten autoilijakin) on aina väärässä. Jos jalankulkija on mielestään oike[a]ssa, leivo lättyyn.”) Jos kuitenkin autoosi tulee lommo tai on aika vaihtaa öljyt, palvelee sinua oululainen autokorjaamo lupsakasti mutta luotettavasti. Sellaisia oululaiset ovat – kaikki toimii, mutta ihmisen kokoisessa mittakaavassa. 

Oululaiset arvostavat rauhallisuutta

Oululaiset arvostavat kaupunkinsa rauhallisuutta ja sitä, että palvelut ovat lähellä ja hyvin saavutettavissa. Vuonna 2017 julkaistu Oulun seutua koskeva asukastutkimus oli lajissaan ensimmäinen, missä kerrostaloasunnot syrjäyttivät omakotitaloasunnot halutuimpana asumismuotona. Muualla Suomessa halutaan asua omakotitalossa noin 20 kilometrin päässä isosta kaupungista, mutta Oulussa nautitaan kaupungin rauhallisesta sykkeestä. Meren läheisyys antaa Oululle oman, ainutlaatuisen säväyksensä. Yöllinen kulttuuri on sekin varsin kiehtovaa. Yöelämä Oulussa on monenkirjavaa, sillä menomestoja on joka lähtöön. Löydät niin varttuneemman väen suosimia tanssipaikkoja, keikkoja, kaljakuppiloita, hienostuneita viinibaareja kuin karaokeakin. Baareissa tapaat niin hippejä kuin hevareita. 

Erilaisia tapahtumia on laidasta laitaan. Erityisen hyvin tunnetaan Ilmakitaransoiton MM-kisat, mutta Oulussa pidetään myös Oulun Tervahiihto ja Tervasoutu, Oulun sarjakuvafestivaali, Oulun Musiikkijuhlat ja muun muassa Jalometalli Festival.

Oulu

Jos arvostat rauhallisuutta, palveluita, kohtuuhintaisia keskusta-asuntoja, laadukkaita ja hyvin saavutettavissa olevia palveluita sekä luonnonläheisyyttä, on Oulu olemassa myös sinua varten. Asukkaiden viihtymistä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta on pyritty lisäämään erilaisilla yhteiskäyttötavaroilla ja yhteisöllisillä tiloilla ja palveluilla, mitkä lisäävät ihmisten välistä vuorovaikutusta. Oulussa on osattu ottaa huomioon se, että asuinpaikka tarkoittaa ihmiselle muutakin kuin vain rakennettua ympäristöä. Ihmisen pitää saada tuntea kuuluvansa joukkoon, ja siinä sosiaalinen ympäristö näyttelee suurta roolia. Erilaisista ihmistä koostuva naapurusto, joiden kanssa voi harjoittaa sosiaalista kanssakäymistä niin vähän tai niin paljon kuin itsestä tuntuu hyvältä, luo parhaat mahdollisuudet viihtymiselle ja joukkoon sulautumiselle. 

Lipporanta vai Rajakylä? Oulussa on monia asuinalueita

Oulu, mikä on perustettu jo vuonna 1605, on Suomen viidenneksi suurin kaupunki. Oulun väkiluku on yli 203 600 asukasta, ja pinta-alaakin sillä on sen verran, että sen kaupunkialue on maamme neljänneksi suurin. Varsinainen ydinkeskusta on kuitenkin varsin pieni, sillä se käsittää vain neljä korttelia. Keskustaa ja keskustan kävelykatu Rotuaaria tahdotaankin kasvattaa, ja lähivuosina keskukseen ollaan rakentamassa paitsi uusi rautatieasema, myös uusia 12-kerroksisia asuintaloja. 

Kun ulkopaikkakuntalainen kertoo suunnitelmistaan muuttaa Ouluun, häntä varoitetaan tietyistä asuinalueista. Käytännössä joka paikkakunnalla on ne muita asuinalueita huonomaineisemmat alueet, joista varoitteluun ei välttämättä tosiasiassa ole perusteita. Helsingissä tällaisia alueita ovat muun muassa Jakomäki ja Kontula, Vantaalla taas Korso; tamperelaiset vierastavat Nekalaa. Oulussa varoitellaan Kaukovainiosta, Tuirasta, Toppilasta ja varsinkin Rajakylästä. Sen sijaan esimerkiksi keskustan lähellä sijaitsevaa Lipporantaa ylistetään maasta taivaaseen.

Rajakylä

Rajakylä on yksi Oulun huono-osaiseksi luokiteltavista asuinalueista, joita Oulussa on peräti 11 kappaletta. Yksi Oulun isoimmista ongelmista on korkea nuorisotyöttömyys ja siitä johtuvat syrjäytymisongelmat, joita on viime vuosina pyritty vähentämään moniammatillisesti. Edullisia vuokra-asuntoja tarjoava Rajakylä sijaitsee melko kaukana Oulun keskustasta, lähellä Haukiputaan rajaa. Vuodesta 2013 Haukipudas on ollut osa Oulua. Rajakylästä ei loppujen lopuksi ole niin pitkä matka Oulun keskustaan, sillä matkaa on vain noin kymmen kilometriä. 

Rajakylä on rauhoittunut, mutta yhä tänä päivänä lapsia kielletään liikkumasta ulkona myöhän illalla, sillä alueella on jonkin verran rikollisuutta ja muun muassa päihteiden väärinkäyttäjiä. Varsinkin alueen kerrostalovaltaisin alue koetaan sen verran rauhattomaksi, että Rajakylän perheenäidit asioivat mieluummin viereisen Pateniemen ruokakaupoissa, sillä Rajakylän omat kaupat sijaitsevat juuri tuolla turhan värikkääksi koetulla alueella. 

Moni kuitenkin viihtyy myös Rajakylässä, aivan kuten Jakomäestä, Korsosta ja Nekalastakin löytyy tyytyväisiä ja pitkäaikaisia asukkaita. Asuinalueeseen kannattaakin tutustua ensin itse, ja luoda käsityksensä vasta sitten.

Kulttuuri, Terveys & hyvinvointi, Yleistä

Pariskunta

Ei ole olemassa oikeaa ikää aloittaa seksin harrastamista. Jotkut aloittavat sen jo yläasteella, toiset vasta kaksi- tai kolmekymppisinä. Sänkyyn kannattaa mennä vasta sitten, kun on itse siihen valmis, ja on löytänyt sopivan kumppanin ensimmäistä kertaa varten. Valitettavan moni alkaa harrastaa seksiä vain siksi, että kuvittelee kaikkien muidenkin niin tekevän, tai että kumppani painostaa siihen. Seksistä puhutaan kaveriporukoissa rehvakkaasti, vaikka tosiasiassa moni on vielä neitsyt. Neitsyys oli aikoinaan arvostettu asia, mutta tänä päivänä se aiheuttaa monissa (tarpeetonta) häpeää.

Vaikka seksielämän aloittamista ei kannatakaan kiirehtiä, on turvallisesta seksistä ja erilaisista ehkäisymenetelmistä hyvä hankkia tietoa jo varhaisessa vaiheessa. Vanhempien vastuulla on kertoa lapsilleen seksistä ja ehkäisystä, mutta monille äideille ja isille asia on liian nolo. Terveys & hyvinvointi kuuluvat koulun opetusohjelmaan, joten moni vanhempi sysää seksuaalivalituksenkin koululaitoksen vastuulle. Jos seksistä vaietaan kotona, voi nuorelle syntyä vaikutelma, että sukupuoliasiat ovat jotenkin likaisia ja hävettäviä. Ei ole yhtä oikeaa tapaa puhua seksistä kotona. Pelkän kondomipaketin sujauttaminen ei kuitenkaan riitä – vanhemman tulisi pystyä puhumaan luontevalla tavalla myös epätoimivista ehkäisytavoista ja muista seksuaalisuuteen liittyvistä asioista. Nuorelle pitäisi kertoa oikeudesta omaan kehoon ja siitä, että kenellä tahansa ei ole oikeutta koskea siihen. Nuoren on hyvä tietää, miten toimia, jos kohtaa seksuaalista väkivaltaa. Olisi hyvä puhua myös siitä, että seksiin painostava seurustelukumppani ei välttämättä ole se oikea, ja että ensimmäinen kerta voi sattua. Lisäksi olisi hyvä antaa toimintaohjeita sen varalle, jos kondomi sattuukin hajoamaan kesken kaiken. Raskaaksi voi tulla jo ennen miehen laukeamista ja siemensyöksyä, sillä kiihottuneen miehen siittimestä valuu niin sanottuja touhutippoja, joissa voi olla siittiöitä.

Ehkäisystä puhuminen on edelleen tabu

Ehkäisystä puhuminen ja ehkäisyvälineiden hankkiminen on edelleen tabu. Jopa ei-uskovaisissa perheissä vältellään asian esille tuomista. Jos koulun terveystiedon opettaja kokee asian vaikeaksi, saattaa koulun tarjoama seksuaalivalistus jäädä suppeaksi. Jos nuori oppii vanhemmiltaan, että seksuaalisuuteen liittyvät asiat ovat hävettäviä, on asia vaikea ottaa esille myös kouluterveydenhoitajan kanssa, vaikka tältä voisikin saada puolueetonta tietoa ja jopa maksuttomia kondomeja. Joidenkin kampanjoiden tiimoilta kahdeksasluokkalaisille lähetetään kotiin ilmaisia kondomeja, mutta seksuaalikasvatukseen kielteisesti suhtautuvissa perheissä ne takavarikoidaan, ennen kuin ne päätyvät nuorten käsiin. Ei siis ihme, että kondomin pukeminen tai sen oikeaoppinen käyttö ovat monille nuorille vieras asia.

Ehkäisyyn liittyvät epäselvyydet johtavat epätoivottuihin raskauksiin ja abortteihin. Eniten abortteja tehdään 20–24-vuotiaille naisille. Yhtenä vaihtoehtona aborttien määrän vähentämiseen on tarjottu kaikille nuorille tarjottavaa ilmaista ehkäisyä, mutta raha ja asenteet ovat nousseet esteeksi. Ilmaisen ehkäisyn pelätään rohkaisevan nuoria seksikokeiluihin yhä nuoremmalla iällä. Lisäksi on paikkakuntia, joilla merkittävä osa väestöstä pitää ehkäisyä syntinä.

Ehkäisy on itsestä ja toisesta huolehtimista

Durex kondomi

Ehkäisyn käyttäminen on itsestä ja toisesta huolehtimista. Kondomi on ainoa ehkäisymenetelmä, minkä avulla torjutaan sekä raskautta että sukupuolitauteja. Uuden kumppanin kanssa pitäisikin aina käyttää kondomia, vaikka naisella olisikin käytössään jokin hormonaalinen ehkäisymenetelmä. Kondomi maksaa edullisimmillaan vain 0,20 € kappale, ja ehkäisypillereiden hinnat alkavat alle kymmenestä eurosta kuukausi. Esimerkiksi Durex-kondomit ovat hyvin luotettavia, eivätkä ne pilaa kummankaan osapuolen nautintoa. Jos kondomien ostaminen omasta lähikaupasta tai apteekista tuntuu kiusalliselta, kondomit voi tilata huomaamattomasti netistä. Tällöin kukaan – ei edes posteljooni – ei saa tietää, että olet ostanut kondomeja. On luonnollista, että kondomien ostaminen voi nolottaa ensimmäisellä kerralla. Iän myötä asiasta katoaa kaikki nolous. Kondomien ostaminen osoittaa vastuullisuutta ja kypsyyttä, joten oikeasti jokaisen kondomipaketin ostajan pitäisi olla ylpeä asiasta!

Kondomi voi kuitenkin mennä hajalle, siksi seksuaalivalistuksessa pitäisi käydä läpi myös sitä, miten toimia tällaisessa tilanteessa. Naisen tulisi hankkia mahdollisimman pian jälkiehkäisypilleri, mieluiten jo seuraavana päivänä, jos hän ei käytä hormonaalista ehkäisyä. Jälkiehkäisypillerin eli ”katumuspillerin” saa apteekista ilman reseptiä, ja sen hinta on noin 20 euroa. Kummankin osapuolen olisi lisäksi hyvä käydä sukupuolitestissä. Sukupuolitaudit voivat tarttua myös anaaliseksissä ja suuseksissä, joten kondomipaketille on käyttöä. Kun suuseksiä annetaan naiselle, voidaan sukuelinten suojana käyttää halkaistua kondomia. Seksi on mukavampaa, kun turvallisuusasioista huolehditaan!

Yleistä

Vaatekauppa

Tekstin otsikko voisi yhtä hyvin olla, miksi miehet eivät innostu shoppailusta. Shoppailusta aidosti pitävät miehet ovat hyvin harvassa, jos ajatellaan kapeakatseisesti ja puhutaan shoppailusta vain vaatteiden, kosmetiikan ja kodin sisustustarvikkeiden osteluna. Mieskin innostuu ostoksille menosta, jos kyseessä on rautakauppa, erätarvikkeiden myymälä tai moottoripyöräliike. Stereotyyppinen nainen viettää tuntikausia valiten sopivaa juhlamekko; stereotyyppinen mies taas unohtaa ajan kulun vieheitä, siimoja ja kahluusaappaita tutkiessaan. On miehiä, joille on kehittynyt suorastaan ostos- eli shoppailuriippuvuus uusiin porakoneisiin, hiomahiiriin ja jiirisahoihin. Toiset ovat koukussa uusiin autoihin, ja heidät pakko vaihtaa autoa parin kuukauden välein voi johtaa vakavaan velkakierteeseen. Ei sillä, että perinteisesti naisten ongelmana pidetty, vaatteisiin suuntautuva shopholismi olisi sen vaarattomampaa. Design-kengät voivat maksaa saman verran kuin käytetty henkilöauto, ja iltapäivälehdet haastattelevat usein lastenvaatteilla tai alusvaatteilla itselleen yli kymmenentuhannen euron pikavippivelat hankkineita.

Ostosriippuvuus

Rahaa

Ostosriippuvuus eli shoppailuaddiktio tarkoittaa pakonomaista tarvetta ostaa uutta. Yleensä ajatellaan, että naispuoleinen shoppailuaddikti kantaa kotiin koko ajan uusia vaatteita ja kenkiä, kun taas miesten ostosriippuvuus yhdistetään usein harrastusvälineiden, kulkuneuvojen ja työkalujen hamstraamiseen. Joka tapauksessa, lievästi shoppailuriippuvuudesta kärsivä henkilö ostaa tavaroita, joille ei ole huutavaa tarvetta, ja joihin ei välttämättä ole edes varaa. Luottokortit ja pikavipit voivat ajaa ostosriippuvaisen jopa toivottomaan taloudelliseen tilanteeseen, ja vastikkeettomien lainojen helppo saatavuus on yksi syy suomalaisten jatkuvaan velkaantumiseen, maksuhäiriömerkintöjen lisääntymiseen ja ulosottoviraston noin puoleen miljoonaan asiakkaaseen.

Vaikea ostosriippuvuus alkaa hallita jokapäiväisiä ajatuksia, ja ilmenee paitsi velkaantumisena, myös tavaroiden piilotteluna ja ongelman salailuna lähimmäisiltä. Kun tavaroiden haaliminen lähtee käsistä, se voi alkaa hävettää – tai sitten ostosten salailu ja piilottelu on vain tapa koettaa välttää niistä aiheutuvat konfliktit perheessä. Ostosriippuvainen saattaa muutenkin kärsiä morkkiksesta jälkeenpäin, sillä ostosriippuvainen ei niinkään koe iloa tuotteen saamisesta, vaan shoppailureissun suunnittelemisesta ja ostostapahtumasta. Koska itse akti on se nautintoa tuottava asia, ostosriippuvainen ei yleensä varasta. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan ostosriippuvuus hankaloittaa eniten naisten elämää, ja tästä ongelmasta kärsii noin yhdeksän prosenttia ihmisistä. Ostosriippuvuus on niin hyvä- kuin huonotuloisten ongelma. Pienituloiset saattavat toteuttaa ostosriippuvuuttaan kirpputoreilla, ketjumyymälöissä tai käytettyjen autojen liikkeessä; paremmin tienaavat hankkivat merkkilaukkuja, kalliita autoja tai esimerkiksi arvokoruja yli varojensa.

Shoppailuriippuvuuden takana voi olla masennus tai turvattomuuden tunne, mitä lääkitään ostelun tuomalla hetkittäisellä mielihyvällä. Tunne on nousuhumalan kaltainen, ja kokemusta tukevat ostoskeskuksen tuottama kokonaisvaltainen elämys tuoksuineen, värineen ja kahvitaukoineen. Nettishoppailu on toinen lukunsa, sillä nettikaupat ovat auki 24/7, ja toisessa välilehdessä on helppo hakea kulutusluottoa, jos omat rahat jo loppuivat. Ostosten teko on äidin tai isän omaa aikaa, ja shoppailuharrastusta tukevat niin mainonta kuin shoppailua ajanvietteenä suosivat populäärikulttuurin hahmot. Myös bipolaarihäiriöstä eli kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä tai huonosta itsetunnosta kärsivillä henkilöillä voi esiintyä shoppailuriippuvuutta. Jos omat keinot, esimerkiksi vapaaehtoisen luottokiellon hankkiminen ja ostokeskusten, autoliikkeiden tai verkkokauppojen välttely eivät auta, voi shoppailuriippuvuuteen hakea apua samoista lähteistä kuin muihinkin riippuvuuksiin, eli A-klinikkasäätiöstä, terapeuteilta ja esimerkiksi kunnan sosiaalitoimesta.

Miksi isot miehet eivät välitä vaateostoksista

Isojen miesten vaatteet eivät välttämättä innosta ostoksille. Tavallisten vaatekauppojen valikoima loppuu yleensä XL- tai XXL-kokoon. Isot vaatteet ovat useimmiten muodottomia, lököttäviä ja huonosti suunniteltuja. Vaatteiden väri on yleensä musta, koska kaikkihan tietävät, että musta väri hoikistaa. Paidoissa on monesti joku typerä printti, esimerkiksi sarjakuvahahmo tai kaljatuoppi.

Isoille miehille on olemassa omia vaatekauppoja, mutta kokovalikoima tuppaa pysähtymään niissäkin kokoon 4XL tai 5XL. Isojen miesten vaateliikkeitä on vain suurimmissa kaupungeissa, joten maalla asuville isokokoisille miehille on viime aikoihin asti ollut ainoa vaihtoehto teettää vaatteensa. Mittatilaustyönä tehdyt vaatteet tulevat kuitenkin kalliiksi. Isoille miehille verkkokauppojen yleistyminen on muodostunut suureksi avuksi, sillä verkkokaupoissa on tarjolla laadukkaita ja hyvin suunniteltuja vaatteita jopa kokoon 9XL ja farkkujakin on saatavilla koossa W70 L32! Ikinä ei tiedä, minne kehitys meidät vie. Koska kaiken kokoisille miehille on tarjolla hyvännäköisiä vaatteita ja yleinen asenne on muuttunut niin, että ulkonäöstä huolehtiminen on sallitumpaa miehillekin, ehkä vaateostokset alkavat kiinnostaa miehiäkin – toivottavasti kuitenkin kohtuuden rajoissa. 

Yleistä

Ihmisten rahankäyttö vaihtelee arvostuksen ja kasvatuksen mukaan holtittoman tuhlailevasta äärimmäiseen itaruuteen saakka. Vaikka rahankäyttötottumukset vaihtelevat suuresti luonne-erojen vuoksi, ovat rahankäyttötottumukset sidottuna myös hyvin paljon sukupolveen ja sen myötä ajankohtaan, jossa ihminen on lapsuutensa elänyt. Epäilemättä rahaa käytetään nykyään eri tavalla, kuin siihen aikaan, kun rahaksi kutsuttiin paperilappusten sijasta oravannahkaturkkeja ja muuta arvokasta käyttötavaraa.

Suomessa, kuten muuallakin, rahankäyttötottumuksiin vaikuttaa suuresti yhteiskunnan taloudellinen tilanne. Rahankäyttö ennen sotaa syntyneillä sukupolvilla ja sodan aikana lapsuutensa eläneillä on tarkkaa ja säästeliästä, johtuen lapsuudessa koetusta nälästä ja puutteesta. Samoin heti sodan jälkeen kasvaneet suuret ikäluokat ovat eläneet köyhyydessä, ja oppineet lapsena säästäväisyyteen ja rahan arvostamiseen. Ihmiset, jotka ovat lapsuudessa jakaneet viimeistä kuivaa leipää isolle lapsikatraalle kirveen avulla, arvostavat takuulla toimeentuloa ja rahaa enemmän kuin nykyajan yltäkylläisyydessä eläneet.

X-sukupolveksi kutsuttu 1960- ja 1970-luvulla syntynyt sukupolvi käyttää rahojaan niin ikään harkiten. He ovat aikuistuneet laman aikana, ja tämän vuoksi heidän elämäänsä leimaa elinkeinonkin suhteen pessimismi ja epäusko tulevaisuuteen. Siksipä he säästävät aina pahan päivän varalle, eivätkä villeimmissä unelmissaankaan käytä rahaa turhaksi katsomiinsa asioihin.

1980 – 1990 -luvulla syntyneet

Seuraava sukupolvi on syntynyt 1980- ja 1990-luvulla. Heitä kutsutaan Y-sukupolveksi, ja ominaispiirteenään rahankäytön, kuten muunkin elämän suhteen, heillä on vapaamielisyys. Siinä missä X-sukupolvi tuottaa ja säästää, Y-sukupolvi kuluttaa. He elävät nuoruuttaan ja aikuisuuttaan hyvinvointiyhteiskunnassa tehden pätkätöitä. Hyvinvointiyhteiskunta kuitenkin mahdollistaa heille myös työttömänä olemisen ja yhteiskunnan tuilla elämisen. Ja kun he ovat tottuneet, että yhteiskunta kyllä pitää huolen omistaan, he eivät häpeile käyttää tätä apua. Ja kun rahat eivät ole itse tienattuja, ei niitä myöskään osata arvostaa.

Kuvassa vaaleanpunainen säästöpossu

Z-sukupolvea ympäri maailmaa leimaa passiivisuus. He elävät elektronisessa yhteiskunnassa, eikä raha määritä heidän elämäänsä. Raha ei ole motiivi mihinkään, mutta kun rahaa jostakin onnistutaan saamaan, sitä osataan myös tuhlata. Nuorilla on Visa Electron, joka todennäköisesti on yhdistetty isän muhkeaan pankkitiliin. Opiskelu ja elämästä nauttiminen kuuluvat Z-sukupolven elämään, ei rahan tuottaminen tai säästäminen.
Siinä missä aikaisemmat sodan jälkeen syntyneet sukupolvet yrittävät pärjätä viimeiseen asti omillaan, uusimmat sukupolvet suorastaan nauttivat muiden rahojen käyttämisestä.

Yhteiskunnan tuet ja pikalainat

Aikaisemmin yhteiskunnan tukien käyttäminen oli suorastaan häpeä, kun taas nykyajan nuoret ottavat käyttöönsä kaikki rahalliset tuet, jotka heillä vain on mahdollista saada. Siispä aikaisemmat sukupolvet käyttävät omat rahansa harkiten ja säästeliäästi, kun taas myöhemmin syntyneet tuhlaavat itsekkäästi ja harkitsemattomasti muiden ihmisten rahoja. Ja mitä uudemmasta sukupolvesta on kysymys, sitä holtittomampaa rahankäyttö on. Näyttäisi olevan niin, että rahaa arvostetaan sitä vähemmän, mitä enemmän elintaso nousee. Ja jos tuet eivät riitä, niin silloin nykynuoret turvautuvat pikalainoihin ja kulutusluottoihin. Koska edullinen laina ilman vakuuksia on nykyisin niin helppo saada, että sen pystyy hakemaan vain muutamassa minuutissa klikkailemalla netissä. Ennen piti mennä hattu kourassa pankin tiskille anomaan lainaa.

Lainahakemuksen tekeminen puhelimella

Sijoitusneuvojan tykönä käydessäni sain kuulla järisyttävän tosiasian nykyajan keski-ikäisten eli X-sukupolven rahankäytöstä. Vaikka he kuinka yrittävät säästää ja tienata, ei tilillä koskaan ole tarpeeksi suuria summia rahaa. Sain kuulla osuvan ilmauksen, jonka mukaan ”pankkitili on tuulinen paikka.” Ilmauksella epäilemättä tarkoitetaan sitä, että kun palkka ilmestyy tilille, on se pian sieltä jo käytetty. Nykyajan aikuiset ja nuoret haaveilevat hyvästä elintasosta, ja mitä enemmän rahaa on käytettävissä, sitä enemmän sitä myös käytetään. Sinällään ilmiö on ymmärrettävä, mutta suurten ikäluokkien edustajat ainakin tietävät sanonnan ”ei suuret tulot, vaan pienet menot.”

Itsekin Z-sukupolven edustajana velvollisuuteni lienee hiukan puolustella rahaan liittyviä arvostuksia ja huoletonta otetta rahankäyttöön. Me tämän ajan nuoret olemme ymmärtäneet, ettei raha ole elämän tärkein asia. Z-sukupolven edustajat keskittyvät elämästä nauttimiseen ja itsekkääseen oman edun hakemiseen ja näin ollen eivät edes juurikaan kiinnitä huomiota rahankäyttöön, rahan riittämiseen ja säästäväisyyteen. Tämän he tekevät tietenkin muiden ihmisten kustannuksella. Ja tämänkin vuoksi Suomen velkakello tikittää jatkuvasti yhä hurjempaa vauhtia näyttäen aina vain suurempia lukemia.

Liiketoiminta

Viidessätoista vuodessa Sinebrychoffin tehdas Keravalla on vähentänyt kaatopaikkajätteen määrän 3,9 kilosta 0,02 kiloon per tuotettu kuutio. Veden kulutus tuotettua juomalitraa kohden on pienentynyt 3,3 litrasta 2,3 litraan. Tuotannossa vapautuva hiilidioksidi käytetään uudelleen virvoitusjuomien valmistamiseen, mäski ja hiiva menee kokonaisuudessaan rehuksi naudoille ja sioille. Yhden jo ennestään ekologisimman elintarvikkeen, oluen, tuotanto vihertyy koko ajan entisestään. “Meillä on menossa tällä hetkellä lämmön talteenottoprojekti, jonka lopputuloksena emme enää tarvitse tämän kiinteistön lämmittämiseen lainkaan ulkopuolista energiaa”, kertoo Sinebrychoffin tuotantojohtaja Bo Ranta.

Kun nykyinen tuotantojohtaja Bo Ranta tuli ensimmäistä kertaa Sinebrychoffille kesätöihin vuonna 1982, oli tuotantolaitos hyvin erinäköinen. Hietalahden rannassa sijainnut panimo on sittemmin siirtynyt Keravalle ja kasvanut sekä pinta-alaltaan että tuotantokapasiteetiltaan aivan toisiin suuruusluokkiin.

“Silloin elimme voimakasta kasvuvaihetta. Pääasia oli, että saimme tuotannon pyörimään. Sen jälkeen vasta on tullut mukaan kehitys, jonka avulla olemme pystyneet optimoimaan asioita ja parantamaan hyötysuhdetta”, Ranta kertoo.

Tuotantoa on kehitetty jatkuvasti ja määrätietoisesti. ‘Optimointi’ on sana, jota Ranta käyttää usein kuvatessaan kehitystä. Ajassa ei tarvitse mennä edes Rannan kesätyövuoteen 80-luvulle huomatakseen kehityksen.

Vuodesta 2001 veden kulutus tuotettua juomalitraa kohti on laskenut 3,3 litrasta 2,3 litraan.

Jätteiden määrä tuotettua kuutiota kohden on pudonnut 17 kilosta 5,9 kiloon.

Laitteiden pesuun käytettävän lipeän kulutus per kuutio on vähentynyt 2,3 kilosta 1,0 kiloon.

Miten tässä on onnistuttu?

“Olemme pystyneet optimoimaan olotiloja prosessin eri vaiheissa. Pystymme esimerkiksi säätämään lämpötiloja tarkemmin. Laitteista on tullut parempia. Silloin, kun vielä toimimme Hietalahdessa, niin oluen käymisaika oli sellaiset 20 vuorokautta. Tänä päivänä käymisaika on noin 10-11 vuorokautta.”

“Näen, että ekologisuus tulee juuri siitä, että me käytämme vähemmän käyttöhyödykkeitä kuin aikaisemmin. Silloin, kun aloitin urani, niin hyvin tavallisesti panimo käytti noin seitsemän litraa vettä per tuotettu litra olutta. Hyvä panimo pystyi toimimaan jossain 4-5 litrassa. Nyt me kolkuttelemme kahden litran rajaa. Ja virvoitusjuomien puolella ollaan jo alle kahdessa litrassa”, Ranta kuvailee kehitystä.

Oluentuotanto rasittaa luontoa yhä vähemmän

Sinebrychoff on pystynyt myös viemään kierrätystä vuosien saatossa yhä pidemmälle. Lähes kaikki materiaalit pystytään kierrättämään ja se on näkynyt jätemäärien hurjana pienentymisenä. Kun vielä viisitoista vuotta sitten kaatopaikkajätettä syntyi 3,9 kiloa per tuotettu kuutio, nyt vastaava luku on 0,02 kg per kuutio.

Myös laitteiden huollossa on tapahtunut merkittävää kehitystä, joka säästää osaltaan luontoa. “Nythän kaikkia laitteita pestään, ja pesujen optimoinnilla olemme saaneet kemikaalien määriä selvästi alaspäin. Myös jätevettä lähtee sen myötä meiltä selvästi vähemmän ulos. Samoin saamme esimerkiksi hiivat paljon paremmin talteen, eikä niitä joudu viemäriin, jolloin biologinen hapenkulutus paranee”, Ranta jatkaa.

Suuressa panimossa pieneltäkin tuntuvat asiat ovat merkittäviä. “Nykyisten kiinteiden putkien tilalla oli aiemmin letkuja, joita siirreltiin paikasta toiseen ja siirtojen yhteydessä aina meni enemmän viemäriin tavaraa. Nämä kaikki ovat muuttuneet.”

Kaikki oluen tuotannosta syntyvä mäski ja hiiva menevät kokonaisuudessaan rehuksi naudoille ja sioille. Hiilidioksidi otetaan talteen ja käytetään virvoitusjuomien ja vesien valmistamiseen. Seuraavana askeleena on siirtyminen puukuidusta valmistettaviin pulloihin. Emoyhtiö Carlsberg julkaisi syksyllä tavoitteensa tuoda puupullot pilottimarkkinoille jo vuonna 2018.

Myös tuotannosta syntyvä lämpöenergia ollaan valjastamassa hyötykäyttöön. “Meillä on menossa tällä hetkellä lämmön talteenottoprojekti, jonka lopputuloksena emme enää tarvitse tämän kiinteistön lämmittämiseen lainkaan ulkopuolista energiaa”, Ranta kertoo. Aihe on sikälikin ajankohtainen, sillä kesällä Greenpeace nosti tekemässään tutkimuksessa oman lämmöntuotannon yhdeksi oleellisimmista kehityskohdista panimoiden toiminnassa.

Oluentuotannon ekologisuutta tulisi nostaa esiin

“Ehkä panimoiden ekologisuudesta puhutaan liian vähän”, Ranta pohtii. “Hiilijalanjäljestä joskus puhutaan, mutta ei sekään meillä ole mikään suuri.”

“Nythän tällaiset käsityöläis-, craft-oluet, ovat in-tuotteita ja niitä pidetään kovin ekologisina. Mutta jos ajattelee vaikka lämmönsiirtotehokkuutta, niin kyllähän ne enemmän energiaa olutlitran valmistamiseen käyttää, kuin mitä me käytämme”, hän muistuttaa.

“Meillä on Suomessa pitkät perinteet juomien tekemiselle. Meillä on hyvä tuotteet ja viimeksi, kun olen luvut katsonut, niin me olemme parhaimmillaan työllistäneet 3000-4000 ihmistä suoranaisesti ja 30 000 ihmistä välillisesti. Luvuissa on toki tultu alas, mutta kyllä minä näen, että panimotoiminnalla joku merkitys tässä yhteiskunnassa on!”

Suuren panimon toiminnan perusedellytykseksi Ranta nostaa tasalaatuisuuden. “Tällaisessa mittakaavassa, jossa me toimimme, niin jos meillä ei olisi tasalaatuisuutta, ei meillä olisi markkinoita. Tehdään se laatu, mitä ollaan luvattu tehdä. Pidetään huolta, että se toistuvuus on olemassa. Että laitteet ja prosessit pysyvät kunnossa, eikä tule poikkeavuuksia. Kuluttaja haluaa, että hänen KOFFinsa maistuu tänään samalta kuin se maistui viime viikolla”

Lainsaadanto

Hallitus ilmoitti nostavansa alkoholiveroa 100 miljoonalla eurolla ensi vuoden valtion budjettiin. Parempaa alkoholikulttuuria ei näillä päätöksillä tueta, ja ratkaisua on vaikea perustella myöskään kasvavan verokertymän näkökulmasta, kuten menneet korotukset osoittavat.

Ajankohtainen kolmonen alkoholivero

Suomi on ”ykkösmaa” Euroopan unionissa oluen verotuksen osalta. Kuilu muihin maihin kasvaa ensi vuoden alusta hallituksen ilmoitettua viikko sitten aikomuksistaan nostaa alkoholiveroa 100 miljoonalla eurolla. Vielä ei ole tiedossa, mikä on olutveron osuus alkoholiveron nostosta tai mikä on sen suhde etanolipohjaisiin alkoholijuomiin. Ravintolat puolestaan eivät saaneet kevennystä alkoholin osalta ALV:ssa. Hallitus näyttää siis haluavan päätöksillään ohjata kuluttajia yhä enemmän tuomaan juomansa Suomen rajojen ulkopuolelta ja pysyvän poissa ravintoloista.

Tällä hetkellä litrassa 4,7 % olutta on alkoholiveroa 1,51 euroa, kun Virossa vastaava on 0,75 euroa ja Latviassa 0,23 euroa. Päälle tulevat luonnollisesti arvonlisäverot. Ilmassa on havaittavissa jo halukkuutta kiristää ns. nelosoluidenverotusta, jos ne vapautuvat kauppojen hyllyille.

On selvää, että päätökset on tehty puhtaasti taloudellisista lähtökohdista ja kulttuurin kehittyminen on ohitettu tylysti. Veronkorotukset ohjaavat kulutusta yhä vahvemmin koteihin ja toiveet matkustajatuonnin vähenemisestä voitaneen unohtaa, kun vähäinenkin Viron veron korotuksista saatu tasoitus mitätöidään omilla korotuksilla. Juomateollisuudelta ja kuluttajilta edellytetään vastuullisuutta toiminnassaan, mutta samalla valtion toiminta on tempoilevaa ja epäjohdonmukaista. Uutta alkoholilakia saadaan vielä odottaa, ja valmisteluprosessin vielä ollessa käynnissä tehdään uusia ristiriitaisia päätöksiä, joita on vaikea ennakoida. Tämä ei luo maahan ilmapiiriä, jossa kehitettäisiin aidosti parempaa kulttuuria.

Suomessa mietojen panimojuomien kulutus on laskenut tänäkin vuonna. Viimeisten myyntitilastojen mukaan esimerkiksi oluiden myynti tammi-kesäkuussa laski viime vuoteen verrattuna 1,7 %. Yksityinen matkustajamaahantuonti on puolestaan kaikkien aikojen huipussa. Tuodusta oluesta enää kolmannes on Suomessa valmistettua. Vallallaan oleva kehitys osuu ennen kaikkea valtion verotuloihin ja kotimaan työllisyyteen – heikentävästi. Tavoitellut verotulot ovat edellisilläkin korotuskerroilla jääneet saamatta.

Verotuksella olisi mahdollisuus ohjata suomalaisten kulutusta kohti miedompia alkoholijuomia. Tällä hetkellä verotus Suomessa suosii viinejä ja väkeviä selvästi eurooppalaista keskitasoa kovemmin suhteessa panimojuomiin. Lakiuudistuksen yhteydessä on maalattu piruja seinille sen suhteen, mitä 0,8 %-yksikön nosto kaupan hyllyiltä saatavissa juomissa tekee kansanterveydelle samaan aikaan, kun sekä viinien vahvuudet että niiden kulutus ovat nousseet. Toivottavasti lopullisia veropäätöksiä tehtäessä siis ymmärretään, että suosimalla olutta väkevimpiä juomia verotuksessa ohjataan kulutusta miedoista pois.

Viime vuosien aikana suomalaiset ovat oluen osalta siirtyneet pitkän matkaa kohti maistelukulttuuria.. Niitä nautitaan laseittain kohtuudella eikä enää koppakaupalla. Tämä positiivinen kehitys tarvitsee tuekseen veropäätöksen, jossa olutta kohdellaan lievemmin kuin viinejä ja etanolipohjaan valmistettuja juomia – kansanterveydellisistä syistä. Toivon myös, että uusi alkoholilaki saadaan pikaisesti eduskunnan käsittelyyn sellaisena kuin hallitus sen jo toukokuussa 2016 on linjannut ja että kansanedustajat luottavat niin suomalaisiin kuluttajiin kuin kotimaiseen panimoalaan.