Suuren muutoksen suurlähettiläs

Carlsbergille ei riittänyt, että se hoitaisi laskennallisen Pariisin ilmastosopimukseen liittyvän velvoitteensa. Johtoryhmä päätti tavoitella nollapäästöjä. Se innostaisi niin kuluttajia kuin henkilökuntaakin. Syntyi Together Towards Zero.

Carlsbergin Simon Boas Hoffemeyer vieraili hiljattain Suomessa esittelemässä kahden vuoden työn tuloksena syntynyttä konsernin kestävän kehityksen ohjelmaa

Simon Boas Hoffemeyer 

 

Rakentaessaan Carlsberg-konsernin kestävän kehityksen ohjelmaa Simon Boas Hoffmeyer laski, että täyttääkseen laskennallisen osansa Pariisin ilmastosopimuksesta yhtiön pitäisi vähentää hiilipäästöjään 36%. Kun hän esitteli luvun yhtiön johtoryhmässä, se tyrmättiin.

”Tuo ei ole innostava. Ei se kiinnosta kuluttajia”, sanoivat johtajat. Ja asettivat tavoitteen nollaan.

Tässä yhdessä päätöksessä tiivistyy valinta, jonka yritykset usein tekevät päättäessään kestävän kehityksen toimenpiteistään. Riittääkö, että noudatetaan sopimuksia, vai lähdetäänkö hakemaan kilpailuetua?

”Noiden välillä ei pidä valita”, sanoo Hoffmeyer. ”Me laskimme, mikä oli vähimmäistaso. Se oli tietenkin saavutettava. Mutta jotta äänemme kuuluisi metelin läpi, jotta tekisimme jotakin joka sitouttaa kuluttajia, meidän oli tehtävä selvästi enemmän.”

Kahden vuoden työn tuloksena valmistunut yhtiön kestävän kehityksen ohjelma Together Towards Zero perustui niin oman henkilökunnan kuin ulkoisten sidosryhmienkin laajoihin haastatteluihin ja ankaraan laskentaan. Syntyi suunnitelma neljästä nollasta: panimoiden hiilipäästöt, veden hukkakäyttö, vastuuton juominen ja työtapaturmat on tarkoitus työstää nollaan vuoteen 2030 mennessä. Vuodelle 2022 asetetut osatavoitteet ovat jo sinänsä kunnianhimoisia, mutta niistä sentään tiedetään, kuinka niihin voidaan päästä. Vuoden 2030 tavoitteista osa on tehtävä metodeilla ja teknologioilla, joita ei vielä edes ole.

”80%:lle siitä, mitä teemme, on olemassa selvät laskennalliset perusteet, mutta sitten on se loppuosa, jota emme vielä tiedä ja jonka vaikuttavuutta emme osaa laskea. Minulle tuo 20% on normaalin bisneksenteon ja johtajuuden välinen ero. Johtajuus on sitä, että olet valmis ottamaan riskiä saadaksesi etulyöntiaseman.”

Mitä J.C. tekisi nyt?

Hoffmeyer, joka vieraili hiljattain Suomessa esittelemässä Together Towards Zero -hanketta, on työskennellyt Carlsbergilla 12 vuotta ja sanoo halunneensa juuri sinne töihin, koska tanskalaisille yhtiö on elämää suurempi, osa kansallista ja aivan erityisesti kööpenhaminalaista sielua. ”Nykyään puhutaan paljon merkityksistä. Carlsbergilla on aina ollut merkitystä ja tämä on aina ollut syy työskennellä siellä.”

Konsernin nykyinen toimitusjohtaja Cees ’T Hart kysyy usein, niin Hoffmeyerilta kuin johtoryhmältäänkin: ”Mitä J.C. tekisi nyt?” Tällä hän viittaa Hoffmeyerin mukaan yhtiön aktiiviseen perustajaan J.C. Jacobseniin, joka lopulta testamenttasi koko yhtiön yleishyödylliselle säätiölle.

”Olen sataprosenttisen varma, että hän olisi tänä päivänä tulisieluinen luonnonsuojelija. Mutta tässä on myös liiketaloudellinen puoli: jos luonnon kantokyky pettää, me emme enää voi valmistaa olutta. Tähän toimitusjohtajamme Hart viittaa puhuessaan J.C.:stä.”

Konkreettinen ja näkyvä esimerkki siitä, mitä Carlsbergilla on tekeillä, on biomateriaalipohjainen olutpullo, jota kehitetään yhdessä ecoXpack-startupin ja Billerudkorsnäs-paperiyhtiön kanssa. Vaikka lopullista pulloa ei vielä ole, se on tärkeässä osassa nollapäästötavoitteen saavuttamisessa. Ensimmäiset biopullot saadaan markkinoille vuoden 2018 aikana ja ne on tarkoitus ottaa laajasti käyttöön vuoteen 2022 mennessä.

Hyvin toisenlainen, ja vähintään yhtä haastava, on yhtiön tavoite vähentää vastuuton juominen minimiinsä. Carlsberg on koonnut tätä edistämään kansainvälisen asiantuntijapaneelin, jonka kanssa yhdessä arvioidaan kuhunkin maahan sopivia keinoja. Joissakin kehittyvissä maissa uskotaan edelleen, että alkoholi ei vaikuta ajokykyyn ja niissä tärkein työkalu on tiedotus. Pohjoismaissa taas saatetaan panostaa siihen, että alkoholitonta olutta olisi saatavana kaikkialla siellä, missä alkoholillistakin.

”Olemme täysin varmoja, että voimme saavuttaa sen kannattavuuden, jota meiltä edellytetään niin, että ihmiset käyttävät tuotteitamme vastuullisesti. Me haluamme elää maailmassa, jossa ihmiset eivät käytä tuotteitamme väärin.”

Perinteisen yritysvastuun tuolle puolen

On selvää, että Hoffmayerille kestävyys ei ole vain leipätyö, vaan intohimo.

”Minua kiinnostaa kovasti mennä normaalia yritysvastuullisuutta pidemmälle ja aidosti puolustaa tärkeitä asioita, vaikkapa ilmaston muutoksen torjumista. Olemme esimerkiksi sitoutuneet RE100-hankkeeseen yhdessä yli sadan muun yrityksen kanssa tavoitteenamme siirtyä kokonaan uusiutuvaan energiaan. Yhdessä näiden yritysten sähkönkulutus vastaa koko Puolan kulutusta eli alamme jo puhua aika isoista asioista.”

”Viiden tai kymmenen vuoden kuluttua kestävän kehityksen mukaisuus on samanlainen tuotteen perusominaisuus kuin laatu. Jos se ei ole kunnossa, kuluttajat eivät osta tuotetta. Ympäristöhaasteemme tulevat lähivuosina vain kasvamaan. Erityisen kiinnostava tilanne on kehittyvissä maissa, joissa ympäristökysymykset tulevat hyvin konkreettisesti vastaan arjessa. Niissä asennemuutos on tällä hetkellä nopeinta ja minulle se on tärkeä indikaattori, että suuri muutos on nyt lähtenyt liikkeelle.”

(Visited 222 times, 1 visits today)

Comments are closed.