Olutta puupullosta, jo vuonna 2018

Puukuidusta tehty olutpullo voi olla sekä ympäristöystävällinen että taloudellisesti kannattava pakkaus.

plants-200029_960_720

Kuva: Pixabay

Viime vuonna Carlsberg ilmoitti julkisesti kunnianhimoisen tavoitteen: panimoyritys haluaa kehittää kolmessa vuodessa Green Fiber Bottlen eli puukuidusta tehdyn biohajoavan pullon. Rohkeasti etukenoiselle julistukselle oli syynsä.

“Myimme ajatuksen maailmalle ennen kuin sen tukena oli konkretiaa, koska tarvitsimme hankkeeseen kumppaneita. Pyysimme näin apua muilta”, kertoo Carlsbergin kestävän kehityksen johtaja Simon Boas.

Nyt mukana ovatkin Tanskan teknillinen yliopisto sekä pakkausyritys EcoXpack, ja Tanskan innovaatiorahasto tukee hanketta.

Puukuitupullon on tarkoitus tukea Carlsbergin kestävän kehityksen tavoitteita: 45 prosenttia yrityksen hiilidioksidipäästöistä on peräisin pakkauksista ja puukuitupullo voisi vähentää niitä merkittävästi. Pullo syntyy kokonaan uusiutuvasta materiaalista ja on täysin biohajoava. Sen valmistaminen kuluttaisi vähemmän energiaa kuin nykyisten pakkausvaihtoehtojen.

“Kyseessä on hyvin vaativa pakkaussovellus, jossa monien ominaisuuksien on oltava kohdallaan. Kun hankkeen järkevyyttä mietitään, on tarkasteltava materiaalin koko elinkaarta tuotteen elinajan yli loppusijoitukseen asti”, arvioi professori Jukka Seppälä Aalto-yliopistosta.

Seppälä johtaa Suomessa laajaa polymeeriteknologian tutkimushanketta, joka kehittää myös uudenlaisia biomateriaaleja esimerkiksi pakkauksiin. Puukuitujen lisäksi raaka-aineena on käytetty esimerkiksi maitohappoa ja tärkkelystä. Uudenlaista pulloa ei täällä ole työn alla, ainakaan vielä.

“Suomessa käytetään jo paljon puupohjaisia kuitupakkauksia, metsäteollisuus tuottaa paljon kuitumateriaalia ja alan osaamista riittää. Siksi puukuitujen käytön laajentaminen on erinomaisen tervetullutta. Kuitumassa voi olla lähellä tuotettava kotimainen raaka-aine myös muualla maailmassa”, sanoo Seppälä.

Seppälän mukaan lasipullon tapaan uudelleenkäytettävän puukuitupullon valmistaminen olisi äärimmäisen haastavaa. Boas kertookin, että kyseessä on nimenomaan kertakäyttöinen pullo. Sen etuna on, että luontoon hylättynä se hajoaa ja käytettyinä kerättyjen pullojen materiaali voidaan kierrättää esimerkiksi lannoitteeksi.

“Haluamme monipuolistaa pakkausmateriaaliemme valikoimaa ja näin hajauttaa riskejä. Puukuitu on tulossa lasin ja alumiinin rinnalle”, sanoo Boas.

Boas huomauttaa, että uudelleenkäytettävien lasipullojen suosio on Pohjoismaissa ollut laskussa hyvästä keräysjärjestelmästä huolimatta. Yksi syy tähän on, että kuluneet pullot eivät miellytä vaativia kuluttajia.

“Meillä onkin meneillään myös perinteisten pakkausten kehitysprojekteja. Työn alla on esimerkiksi uusi pinnoite vanhoille kuluneille lasipulloille.”

Puukuitupullolle asetettavat vaatimukset ovat Seppälän mukaan kovat.

“Ei riitä, että pullo pitää jotenkin vettä. Sillä on oltava myös hyvät barrier-ominaisuudet, kuten happi- ja aromitiiviys, ultraviolettisuoja on helpommin saatavissa kohdalleen. Mekaanisten lujuusominaisuuksien pitää olla erinomaiset, samoin työstettävyyden, jotta valmistus on teknisesti ja taloudellisesti järkevää.”

Carlsbergin pakkausalan innovaatiojohtaja Håkon Langen vahvistaa Seppälän näkemykset kuitupulloprojektin vaativuudesta. Hanke on kuitenkin tähän mennessä edennyt suunnitelmien mukaan aikataulussa.

“Barrier-teknologia on haasteellisin osuus tässä projektissa, kun kyse on elintarvikepakkauksesta. Meillä on jo uusi valmistusteknologia impulssikuivaus, joka on uudenlainen tapa ottaa neste ja höyry pois sellusta. Pienempi haaste on myös painatusteknologia”, kertoo Langen.

Boas ja Langen siis uskovat, että kuitupullo valmistuu kolmessa vuodessa, kuten on luvattu. Mutta milloin siitä tulee kaupallisesti kannattavaa pakkausten valtavirtaa?

“Tavoitteemme on lanseerata kuitupullo markkinoille vuonna 2018. Tavoitteena on, että siitä tulee samanhintainen tai edullisempi kuin muista pakkausvaihtoehdoista. Toki kestää ennen kuin pullo saa riittävästi tuotantovolyymia ollakseen kannattava, ja kehityskustannukset vaikuttavat myös aluksi asiaan”, Boas sanoo.

Hänellä on mielessään jo seuraava kehitystavoite: raaka-aineiden laajentaminen muuhunkin kuin puukuituun.

“Voisimme käyttää myös olkea esimerkiksi ohrasta, josta olut valmistetaan. Silloin raaka-aineen osat yhtyisivät tuotteessa ja käytön jälkeen ne vielä palautettaisiin lannoitteeksi peltoon – täydellistä kierrätystä. On tärkeää unelmoida aina välillä.”

(Visited 298 times, 1 visits today)

Comments are closed.