Erikoismaltaat ja yrityskaupat kasvattavat Viking Maltia

Euroopan suurimpiin mallastamoihin kuuluvalla Viking Maltilla on juuret syvällä Hämeessä. Tuorein yrityskaupa toi mukaan Tanskan ja Puolan.

close-up-1838997_960_720

Kuva: Pixabay

Viking Malt syntyi 2000-luvun alussa, kun neljä mallastamoa Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa yhdistettiin saman brändin alle.  Vikingin emoyhtiön Polttimo Oy:n pääomistaja on lahtelainen Relanderin perhe.

Polttimon historia yltää kuitenkin yli sadan vuoden taakse: alun perin tuotettiin viinaa, mihin nimikin viittaa. Kieltolain aikaan liikeidea piti miettiä uusiksi ja yritys päätyi mallasvalmistukseen.

Tuorein laajentumisliike tapahtui noin vuosi sitten, kun Viking Malt osti Carlsbergilta Danish Malting Groupin, jolla on mallastamot Tanskassa ja Puolassa. Kauppa kasvattaa Viking Maltia reippaasti: vuoden 2017 liikevaihto kasvaa yli 50 prosenttia aiempaan verrattuna.  

”Meillä on vahva asema kullakin kotimarkkinalla, mutta merkittävä osuus myynnistämme menee vientiin. Meillä on isoja asiakkaita Latinalaisessa Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa”, kertoo Viking Maltin erikoismaltaista vastaava johtaja Timo Huttunen.

Kulutus siirtyy erikoisoluisiin

Vientiä tarvitaan, koska oluen kulutus ei enää juuri kasva kuin kehittyvillä markkinoilla. Kotimarkkinoilla tapahtuu kasvua erityisesti erikoisoluiden segmentissä.

Suomessa Viking Malt on ylivoimainen markkinajohtaja. Vastassaan sillä on jonkin verran tuontia ja pieniä yrittäjiä.

”Pienempiä craft-mallastamoja syntynee jonkin verran, kun pienpanimoitakin on ilmaantunut enemmän. Pieniä erikoisoluita tulee lisää, koska nuoret kuluttajat haluavat enemmän laatua kuin määrää. Tämä vaikuttaa tarjontaan ja sitä kautta meihinkin.”

Myös Viking Malt on siis osaltaan kasvattanut erikoismaltaiden tuotantoa. Niitä tarvitaan muun muassa ale-tyyppisiin oluisiin sekä tummiin, makeisiin ja vahvoihin oluisiin. Erikoismaltaista saa perusmaltaita paremman hinnan, mutta valmistuserät ovat vastaavasti pienempiä, joten tuotantokustannuksiakin kertyy enemmän.

Paikallinen raaka-aine avainasemassa

Suomessa Viking Maltin Lahden mallastamo käyttää vuodessa noin 100 000 tonnia ohraa, jonka viljelyyn tarvitaan 25 000-30 000 peltohehtaaria.

”Paikallinen raaka-aine on tässä avainasemassa. Ohra pärjää hyvin täällä viileässä ilmastossa, joten meille on riittävästi tarjolla hyvälaatuista raaka-ainetta.”

Mallastaminen on hallittu idätysprosessi, jossa haasteena on laadun pitäminen vakaana vaikka sää, lämpötila ja viljan laatu vaihtelevat. Huttusen mukaan tämä vaatii valvontaa, säätämistä ja osaamista. Raaka-aineen laatu on prosessissa keskeistä.

”Ostamme lajikkeita, jotka on tarkkaan määritelty niin, että ne soveltuvat mallastamoon. Lajikepuhtaus on kaiken a ja o. Viljan itävyys on tärkeää, lisäksi valkuaistason on oltava riittävän alhainen ja jyvien isokokoisia, jotta uutepitoisuus on mahdollisimman korkea. Viljan pitää olla myös riittävän kuivaa ja mikrobiologisesti puhdasta”, Huttunen listaa.

Panimolaboratorio tekee tutkimusyhteistyötä

Mahdollisimman hyvin Suomeen sopivia viljalajikkeita etsitään myös testauksen avulla. Siihen liittyvää työtä tekee Panimolaboratorio, jossa Polttimo ja suurimmat panimot tekevät yhteistyötä VTT:n avulla. Huttunen on Panimolaboratorion hallituksen varapuheenjohtaja ja pitää sitä kansainvälisesti merkittävänä alan osaamiskeskuksena.

”Panimolaboratorio ei tee minkään tason tuotekehitystä, koska siinä on mukana keskenään kilpailevia yrityksiä. Sillä on ollut muun muassa mallasohran ja laatuun ja viljelyyn liittyviä projekteja, jotka liittyvät Suomen sijaintiin ja olosuhteisiin. Viimeisin Panimolaboratorion raaka-aineprojekti liittyi mallastuksen ekotehokkuuteen.”

Lue lisää Panimolaboratoriosta:

http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Panimolaboratorio-paremman-oluen-puolesta.aspx

(Visited 99 times, 1 visits today)

Comments are closed.