MaRa: Anniskellun alkoholin alv:n lasku toisi tuhansia uusia työpaikkoja

Ravintolassa anniskellun alkoholiannoksen työllistävä vaikutus on monikymmenkertainen verrattuna verottomasti tuotuun juomaan. Anniskellun alkoholin alv:n laskun uskotaan myös siirtävän kulutusta kodeista ravintoloihin. 

 

bar-1218744_960_720

Kuva: Pixabay

Lähes kaikista puolueista on ilmaistu tukea ehdotuksille laskea anniskellun alkoholin arvonlisävero 24 prosentista 14 prosenttiin. Vastustavia puheenvuoroja näkyy vähemmän, mutta taustalla vaikuttavat ainakin veropolitiikan viralliset linjaukset.

Valtiovarainministeriö haluaisi mieluummin yhtenäistää ja nostaa alv-verokantoja kuin hyväksyä uusia alennuskohteita. Jos VM:n virkamiehet saisivat päättää, kaikki kirjavat alv-kannat yhdistettäisiin ja sen jälkeen ehkä, mahdollisesti laskettaisiin hiukan yleistä arvonlisäveroa. Tai sitten tämä antaisi mahdollisuuden keventää työn verotusta, mikä on nykyhallituksen tavoite.

Käytännössä poliittiset linjaukset ja valtiontaloudelliset tarpeet ovat yhdessä tuottaneet kirjavan verotilkkutäkin, jonka palasia vaihdetaan tarvittaessa hyvinkin ripeästi.

– Suomessa vaikutuksia lasketaan aina niin, että on yksi verolaji kerrallaan pöydässä, mutta eihän mikään ole staattista, Matkailu- ja ravintolapalvelut ry. MaRan ekonomisti Jouni Vihmo sanoo.

Esimerkiksi dynaamisista vaikutuksista käy taannoinen edustuskulujen verovähennysoikeuden poisto. Se peruttiin pikaisesti ei-toivottujen seurauksien takia.

– Valtiovarainministeriö odotti, että verotulot kasvaisivat 38 miljoonaa euroa vähennysoikeuden poiston takia. Pellervon taloustutkimuksen arvion mukaan ne laskivatkin 17 miljoonaa euroa dynaamisten vaikutusten takia. Yritysmyynti onneksi toipui, kun vähennysoikeus palautettiin, kertoo Vihmo.

Ravintolaruuan alv-alennus toimi

Ravintolaruuan 10 prosenttiyksikön alv-alennus heinäkuussa 2010 taas osoitti, miten veronlaskun positiiviset dynaamiset vaikutukset toimivat. Alennus riitti kasvattamaan anniskeluravintoloiden ruokamyyntiä 5 prosenttia vuositasolla, vaikka se ehti vaikuttaa vain puoli vuotta.

– Ruokamyynti on kantanut ravintoloita vaikeina aikoina. Työllisiä tuli 2000-3000 lisää ja alan työllisyyskehitys on pysynyt vakaana myöhemminkin.

MaRa on laskenut, että anniskellun alkoholin alv-alennus nostaisi alkoholin kysynnän ravintoloissa 5 prosentin kasvuun. Tämä tarkoittaisi jälleen 2000-3000 uutta työpaikkaa.

– Myöhemmin työllisiä tulisi vielä lisää ja kerrannaisvaikutukset ulottuisivat myös muille toimialoille, kuten tukkukauppaan, ohjelmapalveluihin ja takseille, Vihmo arvioi.

Mutta veronalennus nostaa siis alkoholin kulutusta, silloinhan haitat lisääntyvät? Paitsi jos kulutus siirtyy kotona nautitusta alkoholista ravintoloihin, kuten hinnanlaskun voi olettaa vaikuttavan. Ravintola-anniskelussa pienemmästä alkoholimäärästä syntyy enemmän verotuloja ja työllisyysvaikutuksia.

MaRan laskelmien mukaan anniskelun alv-alennus laskisi bruttomääräisesti verotuloja 120-130 miljoonaa euroa. Huomattava osuus tästä saataisiin kuitenkin takaisin dynaamisina vaikutuksina.

Jos kulutusta siirtyy muualta ravintoloihin, kalliimmasta alkoholista kertyy kuitenkin enemmän arvonlisäveroa kuin vähittäiskaupasta ostetusta, vaikka veroprosentti laskisi. Lisääntynyt kysyntä kasvattaisi myös alkoholiveroa, kasvanut työllisyys toisi tuloveroja ja lisääntyvä ruokamyynti toisi myös verotuloja.

– Uudet verotuotot pienentäisivät alv-alennuksen kustannukset noin 80 miljoonaan euroon, ja muualta tulevat kerrannaisvaikutukset laskisivat hintalappua vielä lisää. Sekin kannattaa ottaa huomioon, että jos mitään ei tehdä, anniskelun verotuotot vain jatkavat laskuaan.

Monikymmenkertainen työllisyysvaikutus

Anniskelun työllistävä vaikutus on neljä kertaa niin suuri kuin vähittäiskaupassa myydyn alkoholin. Matkustajatuontiin verrattuna ravintolajuoman työllisyysvaikutus on monikymmenkertainen.

Parinkymmenen viime vuoden aikana ravintoloissa nautitun alkoholin osuus on pudonnut 20 prosentista 10 prosenttiin. Osuutta on nakertanut etenkin vapautunut matkustajatuonti sekä alkoholiveron korotukset, joiden takia kuluttaja on siirtynyt vähittäiskaupan tarjousjuomiin.

Lue: Sataprosenttista alkoholia tuodaan vuodessa puolitoista kertaa enemmän, kuin mitä suomalaisissa ravintoloissa myydään.

Vihmon mukaan on vaikea arvioida, kuinka paljon alkoholin kulutusta lopulta palaisi ravintoloihin. Siitä hän on kuitenkin vakuuttunut, että ilman alkoholin alv:n laskua ravintolakulutuksen kehitys on edelleen laskeva.

– Ei ole mitään sellaista näkymää, että alkoholin ravintolakulutuksessa olisi pohja jo saavutettu. Tuleva alkoholilainsäädännön uudistus toki tukee tavoitetta nostaa ravintolakulutusta, mutta se ei vielä riitä.

(Visited 336 times, 1 visits today)

Comments are closed.