Poliisin tavoite: Kohtuullinen Suomi

Päihtymys- ja alaikäistapaukset ovat viranomaisten mukaan vähentyneet ravintoloissa. Myös kaupat saavat kiitosta toiminnastaan. Pelkästään juopuneita enemmän poliisia työllistää tällä hetkellä alkoholin-, huumaus- ja lääkeaineiden sekakäyttäjät. “Toivoisin, että keskustelussa käsiteltäisiin enemmän syrjäytymistä, suurkuluttajia sekä kustannuksia yhteiskunnalle”, sanoo Poliisihallituksen poliisitarkastaja Ari Järvenpää.

SONY DSCKuva: Tekijä: kallerna (Oma teos) [CC BY-SA 3.0 (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0) tai GFDL (http://www.gnu.org/copyleft/fdl.html)], lähde: Wikimedia Commons

Vähittäiskaupat ovat kiinnittäneet yhä näkyvämmin huomiota siihen, että alkoholia ei päädy alaikäisille tai päihtyneille. Jokaiselta alle 30 vuotta näyttävältä tarkastetaan ikä. Tiukentunut linja saa viranomaisilta kiitosta.

“Olin kerran myymälässä paikalla kun nuori kassa sanoi napakasti aavistuksen päihtyneelle kaverille, että en myy. Se oli hyvä. Myyntilupapolitiikkakin on tiukka, mikä on tae toimijoiden luotettavuudesta. Siitä, että kukaan ei ala myydä myrkkyviinaa”, sanoo poliisin ylitarkastaja Ari Järvenpää.

Valviran ryhmäpäällikkö Kari Kunnas on samoilla linjoilla.

“Näissä asioissa intressit ovat viranomaisilla ja elinkeinolla yhteneväiset. Pikkuhiljaa sekä anniskelu- että vähittäismyyntipaikoissa on alettu ymmärtää omavalvonnan merkitys. Elinkeinonharjoittaja on itse vastuussa lain noudattamisesta eikä vastuuta voi ulkoistaa viranomaiselle.”

Myös ravintoloissa kehitys on ollut viime vuosina positiivista. Päihtymys- ja alaikäistapaukset ovat Valviran mukaan vähentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana lähes joka vuosi. Suurimmat tarkastuskäynneillä ilmenevät puutteet ovat epäselvyyksiä asiakirjoissa. Anniskeluravintoloiden ketjuuntuminen on ollut viranomaisen näkökulmasta hyvä trendi.

“Asiakkaalle vaihtoehtojen kaventuminen ei välttämättä ole kaikkein toivotuin tilanne, mutta muutos on positiivinen esimerkiksi harmaan talouden torjunnan näkökulmasta. Ketjuyrityksellä on luonnollinen paine ulottaa sisäinen valvonta baaritiskille asti”, Kunnas sanoo.

Viranomaisen rooli on muuttumassa valvojasta myös neuvojaksi.

“Toki joukkoon mahtuu – puhutaan sitten ravintoloista, kaupoista tai panimoista – aina niitä, jotka eivät halua neuvonnan edes yltävän perille. Tällöin viranomaiselle ei jää muuta kuin järeämmät vaihtoehdot”, Kunnas toteaa.

Viikonloppuisin ravintoloista myöhään purkautuvat päihtyneet pitävät silti poliisin kiireisenä.

Juopuneiden säilöönotot ovat kuitenkin vähentyneet roimasti 15 vuotta sitten muuttuneen lainsäädännön myötä. Vielä 1970- ja 1980-luvuilla poliisi haki julkisilta paikoilta päivittäin talteen kymmeniä päihtyneitä. Säilöön päätyi 2000-luvun alussa noin 100 000 henkilöä vuodessa, nyt luku on noin 60 000. Päihtynyt päätyy poliisin matkaan vain jos hän on selvästi vaaraksi itselleen tai muille. Usein kyse on samoista henkilöistä.

Pelkästään alkoholista päihtyneiden sijaan poliisia työllistävät yhä enemmän huumaus- ja lääkeaineiden sekakäyttäjät, jotka vielä saattavat lisäksi käyttää alkoholia. Tapaukset ovat hankalia, sillä sekakäyttäjät ovat äärimmäisen arvaamattomia. Ongelmat kanavoituvat etenkin suurkaupunkeihin. Myönteistä on se, että kännyköiden ansiosta ihmiset ilmoittavat häiriökäyttäytymisestä herkästi.

Lue myös: Olutmestarifinalistit: Olutkulttuurin kehitystä tulee tukea positiivisella lainsäädännöllä

Lisää puhetta syrjäytymisestä

Ari Järvenpää on seurannut suomalaista alkoholikulttuuria poliisina liki 40 vuotta. Hän toivoo, että alkoholikeskustelussa käsiteltäisiin enemmän syrjäytymistä, suurkuluttajia sekä kustannuksia.

“Yhteiskunnasta tippuminen on iso yhteiskunnallinen ongelma. Kynnys käyttää alkoholia madaltuu syrjäytymiskierteessä herkästi. Alkoholinkäytön aiheuttamat sote-kustannukset ovat miljardiluokkaa.”

Muualla Euroopassa alkoholissa ei ole kielletyn juoman makua. Lapset tottuvat pienestä pitäen siihen, että vanhemmat juovat ruokapöydässä viiniä. Järvenpää ei ainakaan vielä soveltaisi Suomeen samaa mallia, vaikka parempaan suuntaan ollaankin menty. Vapaampaan malliin olisi edettävä rauhallisesti, uusien sukupolvien kautta.

Nuoret käyttävät jo nyt alkoholia aiempaa maltillisemmin, ja raittius on entistä hyväksytympää. Ehkä kodeissa sekä kouluissa puhutaan enemmän alkoholinkäytöstä. Nuoret tulevat kentälläkin kertomaan, että hei nyt olen selvin päin.”

Erilaiset tunnetut henkilöt – ovat he sitten räppäreitä tai urheilijoita – voivat osoittaa muille parhaiten esimerkkiä.

Alkoholilainsäädännön uudistajille poliisilla on selvä viesti. Aina kun alkoholia koskeviin lakeihin kaavaillaan muutoksia, niiden kaikki mahdolliset seuraukset pitäisi punnita huolella. Toiseksi pitäisi seurata sitä, mitä lain voimaan saattamisen jälkeen tapahtuu. Tarvittaessa lakeihin olisi tehtävä uudelleen muutoksia.

Liiallinen rajoittaminen ei vie mihinkään.

“Kieltolaki on jo koettu eikä siitä ollut apua. Valvovien silmien alla anniskelu on kuitenkin paremmassa hoidossa.”

Millainen on poliisin näkökulmasta ihanteellinen Suomi, johon pitäisi pyrkiä?

“Kohtuullinen Suomi ilman suurkulutusta tai sekakäyttöä. Se vähentäisi rikoksia sekä poliisin ja sosiaaliviranomaisten tehtäviä.”

Lue myös: Olutkulttuuri murroksessa lähiöravintoloissa

(Visited 101 times, 1 visits today)

Comments are closed.