Lupa repiä

Kuinka hyvien hetkien juomasta tuli sisäänheittotuote?

Vähittäiskaupan oluthylly perjantairuuhkassa: rikki revittyjä pahvipakkauksia, joista on napattu tölkki tai muutama. Osa kassoille jonottavista asiakkaista on nostanut kärryynsä kokonaisen pakkauksen. Osalle riittää muutama tölkki, mutta nekin saa samaan tarjoushintaan.

Ajankohtainen kolmonen: lupa repiä

Kuva: Santeri Viinamäki

Ilmiön taustalla on alkoholilain 33 pykälä, joka rajoittaa alkoholijuomien tarjoushinnoittelua ja -mainontaa. Säädös on johtanut oluen jatkuvaan alennusmyyntiin päivittäistavarakaupoissa.

– Oluesta on tullut jatkuvasti tarjouksessa oleva sisäänheittotuote isoihin kauppaketjuihin, kun kahden kuukauden säännöstä on tullut 6 x 2 kk eli ympäri vuoden jatkuva tarjous, sanoo Sinebrychoffin toimitusjohtaja Pekka Tiainen.

Monipakkausten repiminen on alan toimijoiden mielestä kannattavuuden este ja se ohjaa väärään juomakulttuuriin. Kannattavuuden heikkeneminen näkyy suoraan alan työllisyydessä.

Ns. alennussalkku (eli isot monipakkaukset kuten 24-pack) tai siitä revityt tölkit ovat ylivoimaisesti suosituin oluttuote, ja niiden osuus on jo 80 % olutmyynnistä. Lain mukaan yksittäinen tölkki pitää voida ostaa yhtä halvalla kuin halvimmassa monipakkauksessa.

Tämä on johtanut koko suomalaisen olutmyynnin hinta-aleen, joka romuttaa oluttuotesalkun tai oluiden katteet. Virosta tuotu olut pitää yllä hintakilpailua, jolloin koko alan myynti keskittyy volyymiin ja halpaan hintaan. Katteiden näkökulmasta kehitys on ollut kestämätön. Alennusmyynti ei edistä myöskään kansanterveyttä, sillä halpa hinta on omiaan houkuttelemaan suurkuluttajaa.

– Ei mietojen alkoholijuomien volyymiä tarvitse sinänsä kasvattaa, vaan arvoa. Olisi myös kansanterveydellisesti parempi, että ihmiset joisivat määrällisesti vähemmän mutta enemmän erilaisia tuotteita eri tilanteissa.
Näemme mainonnan säätelyn tämänkin taustalla. Jos emme saa mainostaa tuotteiden ominaisuuksia, kilpailukeinoksi jää vain hinta, sanoo Pekka Tiainen.

Virosta tuodaan joka päivä 236 000 tölkkiä olutta. Suomesta oluen valmistus on siirtynyt Viroon: siinä missä suomalainen oluenvalmistus vähenee, virolainen kasvaa.

Viron alkoholivero on oluiden osalta 8,30 euroa per puhdas alkoholilitra, Suomen 32,05 euroa. Suomi on Veronmaksajain keskusliiton laatiman tilaston mukaan Euroopan kirein oluen verottaja. Suomalaisen panimoteollisuuden työllisyys on laskenut 40 % vuosina 2003–2015.

(Visited 423 times, 1 visits today)

Comments are closed.