“Esityksellä uudeksi alkoholilaiksi on poikkeuksellisen vahva pohja”

“Uuden alkoholilain taustalla on poikkeuksellisen vahva taustatyö eduskunnassa”, muistuttaa Panimoliiton toimitusjohtaja Elina Ussa. “Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät ovat tehneet linjaukset ja äänestäneet näistä asioista. Se on jämerä pohja.” Ussa ei usko, että uuden lain linjaukset enää tästä muuttuvat. “Uskon edelleen, että laki on mahdollista saada voimaan ensi vuoden alusta”.

IMG_0629

Kuva: Totti Terinkoski

Valmisteilla olevan alkoholilain lausuntokierros sai päätöksensä maanantaina 16.1.2017. Paljon ennakoitua pidempään kestänyt valmistelu on herättänyt ihmetystä laajalti. “Onhan se tietysti ollut hämmästyttävää, että tämä on edennyt näin hitaasti, varsinkin viime toukokuun jälkeen, kun poliittiset linjaukset oli saatu ja tiedettiin, mihin suuntaan lakia lähdetään viemään. Hitaasta etenemisestä uhkaa tulla hallitukselle uskottavuusongelma.”, toteaa Panimoliiton toimitusjohtaja Elina Ussa. Hän muistuttaa, että lain valmistelu on ollut poikkeuksellinen, sillä taustalla ei ole pelkästään ministeriön tai hallituksen esitys, vaan vahva työ eduskuntaryhmissä, joissa asioista on jo äänestetty ja linjauksia otettu. “Se on tietysti jämerä pohja. Siksi on toivottavaa, että tästä eteenpäin laki menisi mahdollisimman ripeästi eteenpäin.”

Ussa pitää tärkeänä, että aikataulu eduskunnan käsittelylle ja varsinkin lain voimaantulolle saataisiin mahdollisimman nopeasti. “Se olisi tärkeää elinkeinolle, sillä nyt jo valmistaudutaan tuleviin muutoksiin. Minä uskon edelleen, että laki on mahdollista saada voimaan ensi vuoden alusta lähtien!”

Panimoliitto kannattaa lakiesitystä

Panimoliiton ensimmäinen viesti on se, että me kannatamme lakiesitystä, mutta toki esityksestä vielä jäi asioita ulos”, Ussa sanoo. “Olisimme esimerkiksi toivoneet, että mainontaan liittyvät ylisääntelyn kukkaset olisi voitu tässä yhteydessä poistaa.”

“Samoin tarjouspykälä, joka tarkoittaa, että käytännössä olut on koko ajan vähittäiskaupoissa houkuttimena eli sisäänheittotuotteina kuluttajille, on elinkeinolle ongelmallinen. Se ei ole nostanut yksittäisen juoman hintaa, kuten sen tarkoitus lakia säädettäessä oli. Päinvastoin, se on lisännyt ja pidentänyt tarjouskampanjoita entisestään ja luonut vakiintuneen hintatason erityisesti 24 tölkin monipakkauksille, mikä ei ole terveyspoliittisesti eikä elinkeinopoliittisesti viisasta.”

Katso Sinebrychoffin lausunto uudesta alkoholilain esityksestä täältä!

Kokonaisuus osiaan merkittävämpi

Yksittäisiä lain pykäliä merkittävämpänä Ussa pitää lakiesityksen kokonaisuutta. “Esitetyt asiat ovat hyvin pieniä kaikki, mutta kokonaisuutena ne tekevät laista mielenkiintoisen paketin.” Esimerkkinä hän nostaa esiin 16-vuotiaiden oikeuden jatkossa työskennellä ravintolassa, jossa on anniskelua, kun heillä on täysi-ikäinen valvoja. “Se on varmasti tervetullut muutos ravintoloille, mutta ennen kaikkea se on sitä 16-vuotiaille kesätyöpaikanhakijoille!”

Ussan tapaan monet elinkeinoelämän edustajat pitävät ehdotettuja muutoksia lopulta hyvin pieninä. Miksi asiasta sitten on noussut näin suuri kalabaliikki?

“Meillä on varmasti keskustelukulttuurissamme jotain sellaista alkoholipolitiikan traumaa. Kun kuusi vuotta sitten tulin Panimoliiton toimitusjohtajaksi, ajattelin, että tekee hyvää, että näistä asioista puhutaan mahdollisimman paljon ja eri näkökulmista. Huomaan, että tänä aikana keskustelu alkoholista tai tarve keskustelun käymiselle ei ole ainakaan mitenkään lientynyt.”

Sen sijaan suomalaisessa juomakulttuurissa hän näkee paljon positiivista kehitystä. “Meillä edelleen ruokitaan sellaista kuvaa suomalaisista kovista viinapäistä, ettei mikään olisi muuttunut sieltä 70- tai 80-luvun tilanteesta. Mutta todellisuudessa muutosta parempaan tapahtuu paljon! Osin se tapahtuu tosi nopeastikin ja osin se tapahtuu hitaasti. Mutta juomakulttuurin osalta molemmat kehityskaaret menevät hyvään suuntaan. Ja olen varma, että suomalainen juomakulttuuri kestää nämä tulevat muutokset!”, Ussa uskoo.

“Kun seuraan alkoholipoliittista keskustelua ja muutosten aiheuttamaa huolta, ymmärrän toki senkin, että maltilliset askeleet ovat hyvä asia”, hän sanoo, mutta toivoo, että näitä askeleita uskallettaisiin ottaa jatkossa useampia. “Uskon, että Suomessa vielä lähitulevaisuudessa kaikki oluet saadaan vapautettua Alkon kilpailulle vieraasta myynnistä ihan aidon kilpailun piiriin. Ja kilpailu tekee aina hyvää.”

Mikä on lopullinen tavoite?

Vaikka muutokset lakipykälissä ovat Ussan mielestä todellisuudessa pieniä, muutosten vaikutuksista yhteiskuntaan ollaan montaa mieltä. Mistä tämä ero johtuu?

“Sehän on hyvin vaikea ennustaa, mikä tilanne tulee olemaan. Siinä ei varmasti mikään arvio osu ihan kohdilleen”, Ussa toteaa. “Mutta ei sen pitäisi tarkoittaa sitä, että varman päälle maalaillaan perusteettomia uhkakuvia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen esittämissä arvioissa on perustavaa laatua olevia ongelmia siinä, että taustamuuttujia ei kerrota. THL ilmeisesti luottaa siihen, että heidän auktoriteettinsa ja se, että he kertovat, että näin tulee käymään, riittää. Mutta he jättävät kertomatta kuinka paljon lakimuutos vaikuttaa rajakauppaan, ja paljonko he olettavat, että väkevien ja viinien kulutus laskee Alkossa, kun vahvemmat oluet siirtyvät vähittäismyyntiin. Nämähän ovat ihan perustavaa laatua olevia asioita”, Ussa perustelee.

Ussa toivoisi, että terveysjärjestöt ylipäätään kertoisivat selkeämmin, minkälaiseen juomakulttuuriin ja yhteiskuntaan heidän mielestään tulisi pyrkiä. “Mikä on esimerkiksi kokonaiskulutuksen osalta se määrä, johon oltaisiin tyytyväisiä? Kuinka suuri osa siitä saa olla rajakauppaa? Haetaanko nollatoleranssia haittoihin ja kuinka realistista se sitten on? Sellaiseen yhteiskuntaan minä en usko, missä alkoholin valmistus ja myynti olisi kiellettyä. Sitäkin on Suomessa kerran kokeiltu.”

“Vai pitäisikö meidän nykyistä ponnekkaammin hakea hyviä käytänteitä muista maista ja ymmärtää se, että alkoholista aiheutuu aina joku määrä haittoja ja hoitaa ne mahdollisimman tehokkaasti?”, hän kysyy.

Ussa pitää tärkeänä, että myös päihdehuollon ja ehkäisevän päihdetyön tehokkuutta arvioitaisiin tasaisin väliajoin ja kriittisesti. “Pitäisi pohtia, tehdäänkö oikeita asioita ja käytetäänkö rahat tehokkaasti. Kyllä tässä suomalaisessa juomakulttuurissa vielä tekemistä on. Panimoelinkeino haluaa olla muuttamassa juomakulttuuria vastuullisemmaksi. Mitä fiksumpi juomakulttuuri, sitä vähemmän elinkeinoon kohdistuu painetta. Ja sitä mukavampi täällä on yrittää!”

(Visited 468 times, 1 visits today)

Comments are closed.