Veropäätösten logiikkaa vaikea ymmärtää

Hallitus ilmoitti nostavansa alkoholiveroa 100 miljoonalla eurolla ensi vuoden valtion budjettiin. Parempaa alkoholikulttuuria ei näillä päätöksillä tueta, ja ratkaisua on vaikea perustella myöskään kasvavan verokertymän näkökulmasta, kuten menneet korotukset osoittavat.

 

ajankohtainen-kolmonen-alkoholivero

 

Suomi on ”ykkösmaa” Euroopan unionissa oluen verotuksen osalta. Kuilu muihin maihin kasvaa ensi vuoden alusta hallituksen ilmoitettua viikko sitten aikomuksistaan nostaa alkoholiveroa 100 miljoonalla eurolla. Vielä ei ole tiedossa, mikä on olutveron osuus alkoholiveron nostosta tai mikä on sen suhde etanolipohjaisiin alkoholijuomiin. Ravintolat puolestaan eivät saaneet kevennystä alkoholin osalta ALV:ssa. Hallitus näyttää siis haluavan päätöksillään ohjata kuluttajia yhä enemmän tuomaan juomansa Suomen rajojen ulkopuolelta ja pysyvän poissa ravintoloista.

Tällä hetkellä litrassa 4,7 % olutta on alkoholiveroa 1,51 euroa, kun Virossa vastaava on 0,75 euroa ja Latviassa 0,23 euroa. Päälle tulevat luonnollisesti arvonlisäverot. Ilmassa on havaittavissa jo halukkuutta kiristää ns. nelosoluidenverotusta, jos ne vapautuvat kauppojen hyllyille.

On selvää, että päätökset on tehty puhtaasti taloudellisista lähtökohdista ja kulttuurin kehittyminen on ohitettu tylysti. Veronkorotukset ohjaavat kulutusta yhä vahvemmin koteihin ja toiveet matkustajatuonnin vähenemisestä voitaneen unohtaa, kun vähäinenkin Viron veron korotuksista saatu tasoitus mitätöidään omilla korotuksilla. Juomateollisuudelta ja kuluttajilta edellytetään vastuullisuutta toiminnassaan, mutta samalla valtion toiminta on tempoilevaa ja epäjohdonmukaista. Uutta alkoholilakia saadaan vielä odottaa, ja valmisteluprosessin vielä ollessa käynnissä tehdään uusia ristiriitaisia päätöksiä, joita on vaikea ennakoida. Tämä ei luo maahan ilmapiiriä, jossa kehitettäisiin aidosti parempaa kulttuuria.

Suomessa mietojen panimojuomien kulutus on laskenut tänäkin vuonna. Viimeisten myyntitilastojen mukaan esimerkiksi oluiden myynti tammi-kesäkuussa laski viime vuoteen verrattuna 1,7 %. Yksityinen matkustajamaahantuonti on puolestaan kaikkien aikojen huipussa. Tuodusta oluesta enää kolmannes on Suomessa valmistettua. Vallallaan oleva kehitys osuu ennen kaikkea valtion verotuloihin ja kotimaan työllisyyteen – heikentävästi. Tavoitellut verotulot ovat edellisilläkin korotuskerroilla jääneet saamatta.

Verotuksella olisi mahdollisuus ohjata suomalaisten kulutusta kohti miedompia alkoholijuomia. Tällä hetkellä verotus Suomessa suosii viinejä ja väkeviä selvästi eurooppalaista keskitasoa kovemmin suhteessa panimojuomiin. Lakiuudistuksen yhteydessä on maalattu piruja seinille sen suhteen, mitä 0,8 %-yksikön  nosto kaupan hyllyiltä saatavissa juomissa tekee kansanterveydelle samaan aikaan, kun sekä viinien vahvuudet että niiden kulutus ovat nousseet. Toivottavasti lopullisia veropäätöksiä tehtäessä siis ymmärretään, että suosimalla olutta väkevimpiä juomia verotuksessa ohjataan kulutusta miedoista pois. 

Viime vuosien aikana suomalaiset ovat oluen osalta siirtyneet pitkän matkaa kohti maistelukulttuuria.. Niitä nautitaan laseittain kohtuudella eikä enää koppakaupalla. Tämä positiivinen kehitys tarvitsee tuekseen veropäätöksen, jossa olutta kohdellaan lievemmin kuin viinejä ja etanolipohjaan valmistettuja juomia – kansanterveydellisistä syistä. Toivon myös, että uusi alkoholilaki saadaan pikaisesti eduskunnan käsittelyyn sellaisena kuin hallitus sen jo toukokuussa 2016 on linjannut ja että kansanedustajat luottavat niin suomalaisiin kuluttajiin kuin kotimaiseen panimoalaan.

(Visited 159 times, 1 visits today)

Comments are closed.