Pitää tunnustaa, että yhteiskunta muuttuu

“Alkoholiveron lasku kertarysäyksellä vuonna 2004 oli virhearviointi”, myöntää silloinen peruspalveluministeri Liisa Hyssälä. “Seuraukset torppasivat uudistukset alkoholipolitiikassa pitkäksi aikaa. Siksi uskon nyt pienten askelten ottamiseen.” Hyssälä antaa tukensa esitykselle uudeksi alkoholilaiksi. “Emme voi jäädä kiinni menneeseen. Uuden alkoholilain momentum on nyt.”

IMG_0941

Kuva: Totti Terinkoski

Sitran vanhempana neuvonantajan toimiva Liisa Hyssälä on seurannut vuosikymmenien ajan aitiopaikalta keskustelua kansanterveydestä ja suomalaisesta alkoholipolitiikasta. Jo ennen kansanedustajan uraansa, hän toimi Turun yliopiston kansanterveystieteen laitoksella tutkijana ja opettajana. Myöhemmin peruspalveluministerinä alkoholiasiat kuuluivat hänen ministerisalkkuunsa. “Aikakausi oli silloin vähän toinen. Ministeriössäkin mietittiin aika paljon nimenomaan alkoholin haittoja ja rajoituksia”, hän muistelee. Ministerin roolissa Hyssälä oli tekemässä vaikeita ratkaisuja alkoholiveron laskemisesta 2000-luvun alkupuolella. Hän sai oman osansa arvostelusta. “Silloin sanottiin, että paras ehkäisykeino alkoholin juomiselle olisi se, että painetaan minun kuvani viinapullon kylkeen, niin kukaan ei halua juoda sitä!”, hän nauraa. “Minä ajattelin, että jos sillä estetään juominen, niin antaa mennä vaan!”

Vakavasti puhuen, Hyssälä näkee, että 2000-luvun alun alkoholipolitiikassa tehtiin virheitä. “Alkoholipolitiikka jätettiin aika paljon valtionvarainministeriön hoteisiin, jonka esityksen pohjalta toimittiin. STM:llä oli eriävä näkemys alkoholiveron tasosta. Ehdotimme pienempää alennusta. Kun veronalennus vuonna 2004 tuli yhdellä rytinällä, siinä tapahtui alkoholipoliittisesti niin paljon kielteisiä asioita, että se torppasi kaikki edistykselliset ajatukset pitkäksi aikaa. Se oli kerralla liian voimakas.”

Sen sijaan Hyssälän mukaan Suomen – ja ennen kaikkea Viron – EU-jäsenyyteen olisi pitänyt varautua asteittain. Asteittainen veronlasku 90-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa olisi mahdollisesti estänyt ylilyönnit. Nyt hän vannookin alkoholipolitiikassa maltillisten askeleiden nimeen.

“Yhteiskunta on muuttunut, omakin suhtautumiseni on kypsynyt ja olen paljon pohtinut ja analysoinut sitä, miten Suomen pitäisi tässä globalisoituneessa maailmassa EU-jäsenenä nämä asiat hoitaa.”

Hyssälä antaa tukensa hallituksen ehdotukselle uudesta alkoholilaista.

“Sitä on monelta kannalta mietitty, siellä on STM:ssä erittäin hyvät virkamiehet, jotka ovat olleet sitä valmistelemassa ja miettimässä. Valmisteluvaiheessa on kuultu eri osapuolia ja otettu näkökannat huomioon”, hän perustelee.

“Itse olen sitä mieltä, että tämän seuraavan askeleen aika on nyt. Olemme eläneet monta vuosikymmentä tätä keskiolutaikaa. Tämä laboratorio on nyt nähty ja se on tehtävänsä tehnyt.”

“Informaatio liikkuu, ihmiset liikkuvat ja normeja puretaan. Minä en ainakaan halua olla sellainen, joka tarttuu menneeseen ja pitää siitä kiinni neliraajajarrutuksella. Pitää tunnustaa, että maailma muuttuu ja yhteiskunta muuttuu, ja että silloin on aika ottaa uusia askeleita. Alkoholilain kohdalla se momentum on nyt.”

Toimijoilla paikka osoittaa vastuullisuutensa

Hyssälä korostaa, että uuden alkoholilain voimaantulo on koko suomalaiselle yhteiskunnalle yhteisvastuun paikka. “Tämä korostaa toimijoiden vastuuta. Poliitikot luottavat nyt siihen, että vastuuta voidaan kantaa yhdessä kauppojen, teollisuuden, kansalaisjärjestöjen ja kansalaisten kanssa.”

Erityistä kiitosta hän jakaa kaupoille, joissa asiaan suhtaudutaan äärettömän vakavasti. “Kaupat tietävät, että vastuullisuus siirtyy enemmän kuin koskaan aikaisemmin heille.”

Hyssälä uskoo, että kun toimijat osoittavat olevansa lakiuudistuksen tuoman luottamuksen arvoisia, seuraavia askeleita ei tarvitse odottaa vuosikymmeniä. “Näen, että seuraavien maltillisten askelien kanssa edetään nopeammin.”

Molemmat osapuolet tarkoittavat vilpittömästi hyvää

Vaikka Sipilän hallituksen uuden alkoholilain linjauksista alkaa olla kulunut kohta jo vuosi, tuntuu STM:n hallituksen linjausten pohjalta tekemä esitys edelleen tuottavan kipuilua ja vastustusta kansanedustajien riveissä. Hyssälä ymmärtää heidän kansanterveydellisen näkökohtansa, mutta painottaa, että se ei silti ole syy jäädä paikoilleen lakiuudistuksen kanssa.

“Minulle oli yllätys tämä kannanotto lakia vastaan, jonka allekirjoitti joukko kansanedustajia. Mutta uskon, että hekin vilpittömästi haluavat suomalaisten parasta ja vähentää alkoholihaittoja ja veronmaksajien rasitusta. Tämä ei ole asia, jossa toinen puoli on oikeassa ja toinen väärässä. Se olisi hyvä muistaa. Näen, että kaikilla osapuolilla on omat argumenttinsa, ja kaikki osapuolet ovat vilpittömästi tosissaan ja haluavat hoitaa tämä hyvin.”

“Mutta siinä vaakakupissa on toinenkin puoli. Kun ajatellaan, että terveydenhuollossa on asiakas, niin samoin on kauppaliikkeissäkin asiakas, jota kaupat haluavat palvella mahdollisimman hyvin. Kaupoilla on vastassa ulkomaantuonti, jota vastaan he haluavat totta kai pystyä kilpailemaan ja tarjota koko palveluvalikoiman asiakkaidensa käyttöön”, Hyssälä muistuttaa.

Hyvinvointivaltio murtaa kansalaisten omavoimaisuuden?

Ministeriuransa jälkeen Hyssälä toimi kuusi vuotta Kelan pääjohtajana. Se tarjosi hänelle jälleen uudenlaisen näkökulman aiheeseen. Pesti avasi hänen silmänsä yhdelle suomalaisen yhteiskunnan epäkohdalle: jatkuvasti kasvavalle ryhmälle ihmisiä, jotka ovat tukiriippuvaisia.

“Vielä muutama vuosikymmen sitten Suomessa ei ollut tällaista ilmiötä, että ihmiset ovat pysyvästi toimeentulo- tai asumistuen varassa. Ja tilastoista nähdään, että nämä tukimuodot ovat kaksin- tai kolminkertaistuneet 10-20 vuoden aikana”, hän sanoo huolestuneena.

Hyssälä näkee taustalla kasvavan omavoimaisuuden tunteen puutteen kansalaisissa.

“Meillä on ollut työväenluokan ihanne tässä maassa, että jokainen seisoo omilla jaloillaan. Ja nyt jotenkin se on murtumassa. Ihmisillä tosiaan ovat ne kintaat tipahtaneet maahan.”

“Olen pohtinut, että onko se tämän pohjoismaisen hyvinvointimallin kääntöpuoli? Onko yhteiskunnassa ollut vuosikymmeniä liikaa paapovia piirteitä niin, että ihmiset ovat menettäneet sen aloitteellisuuden? Kun yhteiskunta hoitaa, se samalla passivoi”, hän pohtii.

“Mielestäni se liittyy oleellisesti tähän alkoholipolitiikkaan.”

Ongelmiin puututtava teoilla, ei lailla

Hyssälä kehuu terveysjärjestöjen työtä Suomessa, mutta muistuttaa, että kaikkia apua tarvitsevia on mahdotonta tavoittaa ajoissa. “Joku pujahtaa aina sen verkon läpi, ja tulee inhimillistä kärsimystä ja voimattomuutta siitä, että miten näin kävi. Ja minä en näe, että millään lailla tai toimenpiteillä voidaan saada kaikkia ongelmia ehkäistyä. Inhimillinen elämä ei vain taivu sellaiseen lainsäädäntöön, kun elämä on niin monimuotoista ja monimutkaista”, hän pohtii.

“Meillä on hienoja kolmannen sektorin järjestöjä, jotka tekevät arvokasta työtä ongelmien ehkäisemisen puolesta. Sillä puolella pitää vain entistä vahvemmin toimia. Ainoa, mikä meillä mättää on varhainen puuttuminen. Se ei toimi oikein työpaikoilla eikä se toimi oikein terveydenhuollossakaan.”

Hyssälä toivoisi, että terveydenhuollon toimia tarkasteltaisiin jatkuvasti sillä mielellä, että voitaisiinko asioita tehdä paremmin ja ottaa oppia virheistä. “Voitaisiinko esimerkiksi ehkäisevää työtä tehdä toisin tai varhaiseen puuttumiseen saada lisää paukkuja?”, hän kysyy.

Tulevaisuuden suhteen Hyssälä on kuitenkin luottavainen. “Kansainvälistyminen ja digitalisaatio ovat kehittäneet kulttuuria. Rajat ovat avautuneet. Vielä 90-luvullakin Suomi oli erinäköinen. Olimme köyhempiä ja sisäänpäinkääntyneitä. ”

“Luotan siihen, että kaikki suomalaiset toimijat – myös kuluttajat – käyttäytyvät tulevaisuudessa terveytensä kannalta yhä optimaalisemmin. He miettivät omaa terveyttään, perhettään ja omia lähtökohtiaan enemmän. Siten myös hyvinvointi tässä maassa kasvaa.”

(Visited 1 051 times, 1 visits today)

Comments are closed.