Olutmestarifinalistit: “Olutkulttuurin kehitystä tulee tukea positiivisella lainsäädännöllä”

Suomen Olutmestari valittiin lokakuun 14. päivä jo yhdeksännen kerran helsinkiläisessä ravintola Club Capitalissa. Ajankohtainen Kolmonen jututti kaikkia viittä finalistia suomalaisen olutkulttuurin tilasta. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että suomalaisten juomatottumukset ovat muuttuneet radikaalisti muutamassa vuodessa, ja nyt olisi lainsäädännön aika seurata mukana kehityksessä. Viesti päättäjille oli selvä: sääntelyyn kaivataan vapautuksia, jotta kulttuuri saa jatkaa positiivista kehitystään ja ravintola-alan toimintaedellytykset paranevat.

205-suomen-olutmestari-2017

Kuva: Akifoto

Olutmestari 2017 Miika Korpela, Teerenpeli Kamppi: “Maistelukulttuurista tullut trendi”

 

Viime viikon perjantaina Olutmestariksi kruunattu Miika Korpela nostaa esiin maistelukulttuurin nousun kuluttajien keskuudessa. “Siitä on tullut trendi. Meillä Teerenpelissä ainakin asiakkaat haluavat maistella pienempinä annoksina erilaisia oluita, ennemmin kuin että hakisivat yhden ison tuopin.”

“Asiakas on muutenkin paljon valveutuneempi, kuin vaikka viisi vuotta sitten”, Korpela kertoo. “Ja on ilo huomata, että valveutuneempi nimenomaan oikeissa asioissa, eli vaaditaan määrällisesti vähemmän, mutta monipuolisempaa.”

Korpela näkee, että baarimikkojen on tärkeää tukea tätä positiivista kehitystä omalla työllään päivittäin. “Sen myötä meille syntyy lisää valveutuneempia kuluttajia, jotka puhuvat meidän kanssa samoista asioista. Se muutos on meistä itsestä kiinni.”

Keskustelua tulevasta alkoholilaista Korpela on seurannut tiiviisti ja pääosin positiivisin mielin. “Toivottavasti jossain kohtaa päästään myös maaliin asti. Siitä olen eniten huolissani, että homma ei etene lopulta yhtään mihinkään. On mielipiteitä ja keskustelua, mutta kaikki todelliset ratkaisut uhkaavat jäädä sinne johonkin väliin. Joskus pitää olla vain rohkeasti eri mieltä, tehdä uudistuksia ja saattaa ne loppuun asti.”

 

Joni Ahola, O’Hara’s Freehouse Tampere: “Baareilla voisi olla yhteisiä terasseja”

 

“Suomessa kesä on lyhyt, joten se pitäisi hyödyntää. Baarit voisivat tehdä enemmän yhteistyötä ja muutenkin toivoisin, että rajoituksia vähän helpotettaisiin”, visioi tamperelaisen O’Hara’sin Joni Ahola, joka pokkasi itselleen Olutkisällin arvonimen tämän vuoden finaalissa. Alkoholilain uudistukselta hän toivoo kevennyksiä muun muassa anniskelualueita koskeviin säädöksiin. “Kaupungeissa on paljon baareja, jotka ovat hyvin lähekkäin toisiaan. Näkisin, että suomalaisen olutkulttuurin kehittymisen kannalta olisi hyvä, jos baarit saisivat pitää yhteisiä terasseja. Silloin jokainen voisi valita, mistä kapakasta sen parhaan oluen hakee ja mennä kuitenkin yhdessä kavereiden kanssa terassille.”

Omassa työssään Ahola pyrkii vastaamaan asiakkaiden kasvaneeseen kiinnostukseen pitämällä ravintolan valikoiman jatkuvasti mielenkiintoisena. “Totta kai siellä on niitä muutamia hyväksi havaittuja oluita, joita pidetään aina vähän varastossa. Mutta sitten muuhun valikoimaan etsin aina vähän jotain erilaista. Kun yksi satsi loppuu, niin sitten keksin jotain ihan muuta siihen tilalle.”

Valikoiman kasvu on tarkoittanut myös automaattisesti tason nousua. “Aikaisemmin, kun tuottajia oli vähän, kaikki pystyttiin laittamaan myyntiin. Osa oli hyvää, osa oli jotain muuta, ja loput jostain sieltä väliltä”, Ahola muistelee. “Nyt panimoita on niin paljon, että tuotteen, joka tulee markkinoille, pitää olla hyvä. Se on hyvä asia. Valitettavasti hinnat ovat vain sen verran korkealla, että se puolestaan ajaa paljon ihmisiä pois ravintoloista.”

 

Jussi Leveelahti, Oficina Helsinki: “Kun mainontaa on rajoitettu, olemme tärkein tietolähde asiakkaille”

 

Toinen vuoden 2017 Olutkisälli, Jussi Leveelahti, pitää myös oman ammattikuntansa roolia hyvin merkittävänä suomalaisen olutkulttuurin kehityksessä. “Kun Suomen alkoholimainonta on niin hemmetin rajoitettua, niin me olemme se tietolähde, mistä asiakkaat saavat uutta tietoa. Me pääsemme kokeilemaan kaikkia uutuuksia, ja kun panimo tekee uuden oluen, jossa on yli 4,7% alkoholia, niin ei näy mainoksia missään ja jää meidän vastuulle tuoda se tuote asiakkaiden tietoisuuteen.”

Hän pitää valitettavana sitä, että Suomessa on rajoitettu oluen myyntiä alkoholiprosenttien perusteella, eikä näe ehdotetun lakiuudistuksen tuovan juurikaan parannusta tilanteeseen. “Mielestäni tuo 5,5% on edelleen vain uusi keinotekoinen raja. Mielestäni sitä rajaa ei pitäisi olla, koska 5,5%:n yli jää noin 90% belgialaisista oluista ja suunnilleen saman verran jenkkioluista.”

Leveelahti tunnustautuu alkoholipolitiikan osalta “täydelliseksi liberaaliksi”. “Tietysti vastustan nuoriin kohdistuvaa alkoholimainontaa ja ylipäätään vastuutonta anniskelua.” Hän uskoo, että suomalainen alkoholikulttuuri on kehittymässä oikeaan suuntaan. “Nykynuoriso juo koko ajan vähemmän ja vähemmän, ja se ei ole lainsäätäjien ansiota. Se on enemmän vapaan informaation tulosta. Niin kuin mikä tahansa kulttuuri, alkoholikulttuuri kehittyy koko ajan.”

 

Joonas Vepsä, Teerenpeli Kamppi: “Nuoret tietävät oluesta jo enemmän kuin minä!”

 

Joonas Vepsä tukee Leveelahden näkemystä nuorison juomatottumusten muutoksesta. “Ei se ole enää sitä kännihakuisuutta tänä päivänä, mikä on jopa tosi outoa. Meille tulee 19-vuotiaita kundeja, jotka haluavat jotain hyvää olutta. He maistelevat muutaman oluen ja he höpöttelevät siinä oluesta. Itselle tulee sellainen fiilis, että nämä tyypithän tietävät asioista enemmän kuin minä! Ja he ovat vasta olleet vuoden täysi-ikäisiä!”

Vepsä toivoo, että lainsäätäjät ja päättäjät tukisivat päätöksillään tätä positiivista kehitystä. “Vain siten alkoholikulttuuri Suomessa voisi kehittyä aidosti hyvään tilaan. Samalla ravintola-alalle saataisiin vähän paremmat toimintaedellytykset. Pienellä vapauttamisella päästäisiin tilanteeseen, jossa ravintoloitsijan ei tarvitsisi enää kierrellä ja miettiä, että mitä pitää tehdä, jotta meillä kävisi asiakkaita tai että pystytään myymään alkoholia.”

Tulevaa alkoholilain uudistusta Vepsä pitää sinänsä merkittävänä asiana. “Mutta itse olen enemmän sitä mieltä, että uudistuksen meininki on vähän ‘ropoja köyhille’. Ratkaisujen pitäisi olla vähän laajempi katseisia ja pidemmälle tähtääviä. Esimerkiksi pienpanimoiden ulosmyyntioikeus on lopulta ihan yksi ja sama. Kyllä sen muutoksen pitäisi olla paljon isompi.”

 

Sampo Järvi, Ölhus Stockholm: “Tiskin taakse lisää kovan tason osaamista”

 

Nuorissa on ehkä tulevaisuus, mutta Ölhus Stockholmin Sampo Järvi näkee muutoksen asiakaskunnassa ulottuvan myös vanhempiin ikäpolviin. “Ilahduttavaa on ollut, että myöskin vanhempi asiakaskunta kokeilee uusia tuotteita! Makuasiathan ovat hyvin haastavia, koska jos olet tottunut, että saat nautinnon tietynlaisesta tuotteesta, niin silloin haet helposti aina sitä samaa. Se, että kokeilunhalu on noussut huomattavasti kautta linjan, on isona kehityslinjana sellainen, mihin oikeasti kannattaa kiinnittää huomiota.”

Järvi on ollut alalla reilut kymmenen vuotta ja kertoo asiakkaiden muuttuneen todella paljon sinä aikana. “Nykyään tilataan ihan eri tuotteita, kuin kymmenen vuotta sitten. Asiakkaat ovat myös huomattavasti enemmän valmiita maksamaan tuotteista, mikä mielestäni on positiivista.”

Järvi suuntaakin toiveensa kehityksen osalta tiskin toiselle puolelle. “Toivoisin, että tällaiseen kovan tason osaamiseen panostettaisiin, eli että tiskin taakse saataisiin ihmisiä, joilla on riittävästi kokemusta, jotta huono tuote ei päädy asiakkaalle asti. Luulen, että jossain kohtaa tulee se raja vastaan, että huomataan, että nyt on hirveästi tavaraa tarjolla, että haluttaisiin ennemminkin hyvälaatuista tavaraa, kuin runsaasti vaihtoehtoja. Ja kun aletaan oikeasti paneutumaan niihin kriteereihin – puhtauteen, tasapainoon, maun kestoon, tasalaatuisuuteen – niin myös tiskin tällä puolella niihin asioihin on pakko perehtyä huomattavasti enemmän, kuin mitä tällä hetkellä.”

(Visited 161 times, 1 visits today)

Comments are closed.