Olutkulttuurin uusi aika

Olutkulttuuri kasvaa ja monipuolistuu. Mitä tulee APA:n jälkeen?

oluthana

Kaksi keski-ikäistä rouvaa Tallinnan-laivalla:

– Mulle tulee stressi olutravintolassa.

– Miksi ihmeessä?

– En enää osaa tilata mitään. Jos sanoo ”yksi olut”, baarimikko ei ole ymmärtävinään.

– Ai se juttu. No mä sanon näin: ”Ihan sama mikä on muotia, mä tykkään oikeasti suomalaisesta lagerista.”

Olutkulttuurin nousua ei voi olla huomaamatta. Tuotevalikoima laajenee, uusia aluevaltauksia kokeilevien edelläkävijöiden joukko kasvaa ja tietämys lisääntyy. Olueen erikoistuneiden baarien määrä kasvaa ainakin suurissa kaupungeissa.

Kulttuurin muutos näkyy valikoiman laajenemisena niin Alkon ja baaritiskin tarjoomassa kuin päivittäistavarakaupan hyllyissä. Jos vertaa olutvalikoimaa parinkymmenen vuoden takaiseen, nimikkeiden lisäys on moninkertainen.

Pils vai gueuze?

Alan kilpailut ja tapahtumat kasvattavat oluiden saamaa huomiota. Ravintola-alan ammattilaisille suunnatun Suomen Olutmestari  -kilpailun voitti  viime vuonna Antti Peltonen, jonka yhdessä Sinebrychoffin kehityspäällikön Heikki Vuokon kanssa suunnittelemaa suodattamatonta Export Pils -olutta myydään hanatuotteena 200 ravintolassa kautta maan kuluvan kesän ajan.

Pils? Onko siinä mahdollisesti tuleva oluttrendi?

– Itse asiassa on, sanoo Suomen Olutseuran puheenjohtaja Simo Hämäläinen.

– Laajalle levinneen pintahiivaolutbuumin ja vahvasti humaloitujen makujen jälkeen näyttää siltä, että halutaan palata perusarvoihin. Se voi tarkoittaa esimerkiksi pils-oluiden nykyaikaisia versioita.

Hämäläisen mukaan muotia ovat myös happamat ja raikkaat oluet, kuten saison- ja gueuze-tyyppiset. Saison on Alkon tuotetietoluonnehdinnan mukaan virkistävän kirpeä ja mausteinen pintahiivaolut, joka on lähtöisin Belgiasta ja Pohjois-Ranskasta. Gueuzessa puolestaan yhdistetään nuorta ja kypsää lambicia, Belgiasta kotoisin olevaa villihiivaolutta. Spontaanin käymisen ansiosta oluesta tulee hyvin hapanta.

Helsinki Beer Festival on jo pitkään valinnut vuoden ravintolan, ja tänä vuonna voitto osui pääkaupungin ydinkeskustan Torikortteleissa sijaitsevaan Bryggeri Helsinkiin. Vaikka edelläkävijöitä on eniten Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa, olutkulttuurissa on myös valtakunnallinen ulottuvuus.

Käsityöläisoluiden suosio ja pienpanimoiden esiinmarssi on rikastuttanut paikallista olutkulttuuria, sillä usein pienten tuotantomäärän yritykset jakelevat tuotteitaan nimenomaan panimon lähiseuduille. Siksi oluthyllyissä on myös paikallisia eroja, mikä rikastuttaa tarjontaa.

Kurssilla oppii

Tietämys erilaisista oluttyypeistä lisääntyy samaa tahtia kuin kokeilunhalu kasvaa. Sinebrychoff kouluttaa alan väkeä järjestämällä räätälöityjä  olutkoulutuksia asiakkailleen ja Haaga-Helian tuleville ravintola-alan ammattilaisille. Erilaiset olutmaistatukset ja -tapahtumat lisäävät suosiotaan koko ajan. Eduskuntaankin on perustettu olutkerho.

Jos viinikoulu oli trenditietoisten harrastus parikymmentä vuotta sitten, nyt sama ilmiö pyörii oluiden ympärillä. Ruoan ja oluen yhdistäminen vaatii kokemusta ja tietoa, jota moni janoaa lisää. On suhteellisen uusi ilmiö, että ravintoloiden ruokalistoihin on painettu olutsuositus viinien rinnalle.

Ravintolassa parempaa

Ravintolat haluavat erikoistua, ja olueen panostaminen on juuri nyt trendikästä.

– Pintahiivaoluiden myynti on kaikesta olutmyynistä vain 3 %, mutta ravintoloissa niiden osuus kasvaa jopa 20 % vauhtia, sanoo anniskelumynnistä vastaava kanavajohtaja Jussi Salmi Sinebrychoffilta.

Ja mitä edelläkävijät ensin, sitä suuremmat joukot perässä.

– Indian pale ale (IPA) ja american pale ale (APA) ovat nyt jo muuttumassa seuraaviksi koko kansan tuotteiksi, kuvailee anniskelumyynnin kanavapäällikkö Teemu Pekkanen Sinebrychoffilta. Koffin American Pale Ale oli kevään suuri tuotelanseeraus ja Koffin tuoteperheen ensimmäinen pintahiivalolut.

Silti pitää muistaa, että myös olutharrastuksessa hifistelijät ovat pieni piiri: suurelle suomalaisyleisölle olut on edelleen yhtä kuin vaalea lager. Hanasta myytävä lager haukkaa Suomen ravintolamyynnistä 90 prosenttia.

Meillä on vielä matkaa siihen, että olutravintolakokemus täällä muistuttaisi englantilaisen pubin tai perisaksalaisen kneipen tunnelmaa. Oluen nauttiminen ravintolassa on valitettavasti koko kansan mittakaavassa Suomessa yhä harvinaisempaa.

Päivittäiskauppojen monipakkauskampanjat  ja Viron-tuonti ohjaavat ihmisiä juomaan oluensa kotisohvalla, mikä on monessakin mielessä harmi. Olisi sosiaalisempaa nauttia tuopillinen ravintolassa. Se lisäisi myös työllisyyttä ja parantaisi toimialan kannattavuutta.

Kuitenkin viihtyisä ravintola hyvässä seurassa on oluen nauttimiseen paras paikka. Kun olut tarjoillaan oikean lämpöisenä, vaahtokukalla kuorrutettuna ja oikeanlaisesta lasista, se on todellista olutkulttuuria.

– Ravintola on paikka, jossa tavataan ystäviä ihan livenä ja nauretaan paljon. Siellä  tehdään elämyksiä, sanoo kanavajohtaja Jussi Salmi.

(Visited 124 times, 1 visits today)

Comments are closed.