Maailman ympäri ravintolan pöydässä

Nepalissa alkoholia ei nautita suruaikana, Venezuelassa mehu on tavallista ruokajuomaa. Syyriassa tyypillinen ruokajuoma on Arak-viina, Etiopiassa hunajasta valmistettu viini, tegi. Pääkaupunkiseudun monikulttuurisesta ravintolatarjonnasta voi nykyisin valita lähes minkä maan keittiön tahansa. Monipuolistunut ravintolatarjonta rikastuttaa myös suomalaista ruoka- ja juomakulttuuria ruohonjuuritasolla. Ajankohtainen Kolmonen kävi jututtamassa neljää ulkomaalaistaustaista ravintoloitsijaa Suomen ja heidän kotimaansa kulttuurieroista.

etninen-ravintola

Kuva: Pixabay

Venezuelassa pihvin kanssa nautitaan guavemehua

Venezuelassa kaikki juovat paljon mehuja ja limuja myös ruokajuomana. Kun venezuelalainen Coco Grill avasi ovensa, sillä ei ensimmäiseen puoleen vuoteen ollut anniskeluoikeuksia. Seurauksena oli ihmettelyä ja valituksia asiakkailta. “Suomessa pihvin kanssa juodaan punaviiniä, joten oli turha ehdotella mitään guavamehua siihen kaveriksi”, naureskelee Aino Enne-Farias.

Enne-Farias omistaa nykyään Vallilassa sijaitsevan ravintolan yhdessä miehensä Luis Fariaksen kanssa. Pariskunta kertoo, että suomalaiset ja venezuelalaiset ovat ravintola-asiakkaina muutenkin hyvin erilaisia. “Venezuelalaiset tilaavat pöytään paljon kaikkea ja jakavat yhdessä ruokia kun taas suomalaiset ovat järkevämpiä ja miettivät kuinka paljon he jaksavat syödä. Mieheni on yllättynyt positiivisesti siitä, miten kokeilunhaluisia suomalaiset ovat ja miten innokkaasti he haluavat maistella uusia ja erilaisia ruokia.”

Enne-Farias on asunut Venezuelassa reilut pari vuotta. He muuttivat yhdessä miehensä kanssa Suomeen 10 vuotta sitten. Enne-Farias kertoo, että hänen miehensä järkyttyi Suomeen tultuaan, miten avoimesti ihmiset juovat kaduilla. ”Etenkin nuorten naisten juominen oli hänestä outoa. Hän oli tosi huolissaan naisten turvallisuudesta, kun he liikkuvat tuolla kaduilla niin humalassa. Venezuelassa naiset eivät juurikaan juo.” Ruoan kanssa toki saatetaan juoda viiniä. ”Miehet juovat joskus muuten vaan olutta tai rommia, mutta humalassa oleminen on paheksuttavaa.”

Anniskeluoikeuksista huolimatta pari on halunnut pitää ravintolan sellaisena, jonne tullaan ensisijaisesti syömään eikä juomaan. Hän kertoo, että ravintolan edellisessä toimipaikassa Roihuvuoressa, naapurissa oli kaljakuppila, jonka kanta-asiakkaista he eivät halunneet omia kanta-asiakkaitaan. ”Me halusimme, että meidän ravintolamme houkuttelee myös lapsiperheitä ja muutenkin sellaisia, jotka haluavat viettää mukavaa ja rauhallista ravintolailtaa.”

Nepalissa alkoholia ei sovi nauttia suruaikana

Nepalilaisesta kulttuurista löytyy sääntöjä, milloin alkoholia ei saa käyttää. ”Kun joku läheinen kuolee, niin pitää olla 13 päivää juomatta. Koska alkoholi on yleisesti nauttimista varten, se ei sovi suruaikaan”, kertoo Indu Kharel, Punavuoressa sijaitsevan Annapurna-ravintolan omistaja.

Vaikka Kharelin mielestä jotkut suomalaiset juovat liikaa, ollaan suomalaisessa alkoholikulttuurissa menossa parempaan suuntaan. ”Ennen näki enemmän yksinäisiä ihmisiä juomassa.” Humalaisen näkeminen on Suomessa yleisempää kuin Nepalissa, mutta sielläkin ihminen voi ajautua juomaan kriisitilanteessa. ”Jos mies vaikka menettää vaimon ja lapset tai hänellä menee taloudellisesti huonosti, niin hän saattaa juoda tosi paljon.”

Kharel tuli Suomeen 10 vuotta sitten, jolloin muita nepalilaisia ravintoloita ei juurikaan ollut. ”Ennen meille tultiin Espoosta asti syömään. Enää ei tarvitse, kun nepalilaisia on joka kadunkulmassa. Ihmiset haluavat jäädä lähelle kotia.” Kharelin ensimmäinen ravintola Lauttasaaressa jouduttiin sulkemaan, koska asiakkaita ei ollut. Sijainti oli huono. ”Suomessa yrittäjänä on vaikea elää. Verot on korkealla ja valtiolta ei saa tarpeeksi tukea.”

Annapurnassa on ollut anniskeluoikeudet heti alusta asti, koska alkoholi kuuluu nepalilaiseen ravintolakulttuuriin. Alkoholin myyminen on ravintolalle taloudellisesti kannattavaa ja sen vuoksi ruoan kuljetuspalvelut, kuten Foodora ja Wolt, saattavat ravintolan näkökulmasta ennemminkin sotkea bisnestä kuin olla hyödyksi. ”Me haluaisimme, että ihmiset söisivät ja joisivat täällä. Ei ole hyvä asia, että ravintola on tyhjillään.”

Syyriassa alkoholia saa ostaa ympäri vuorokauden, mutta humala ei sovi kulttuuriin

Kun maata riepottelee yksi historian kauheimmista inhimillisistä katastrofeista, jää kulttuurin moninaisuus ja perinteet keskustelussa taka-alalle. Vaikka mielikuvat Syyriasta liittyvät tällä hetkellä vahvasti sotaan, maassa on hyvin perinteikäs ja monipuolinen ruokakulttuuri. Syyriassa ruuan kanssa juodaan usein viiniä, olutta tai Arakia, joka on rypäleistä valmistettu Ouzon tapainen anisviina. Mutta Arakia ei juoda koskaan ilman ruokaa. Kahden Levant-ravintolan omistaja Mazen Alkhadorin mielestä Suomessa ruoka- ja juomakulttuuri eivät kohtaa. ”Suomalaiset menevät aina ensisijaisesti juomaan, ruoka on aina toissijaista. Minusta on outoa, että ihmiset ovat valmiita maksamaan 8€ oluesta ja voivat juoda niitä monta yhden illan aikana, mutta sitten he valittavat samanhintaisesta lounaasta”.

Alkoholiin liittyviä kulttuurieroja löytyy maiden välillä muitakin. Alkhador ihmettelee monien suomalaisten tapaa elää kurinalaista elämää viikolla ja ”vetää kännit” viikonloppuna. Hän uskoo, että suomalainen alkoholikulttuuri paranisi, jos tiukkaa sääntelyä helpotettaisiin. ”Ei ihmistä voi estää juomasta alkoholia laittamalla sille rajoituksia, rajoitukset tekee siitä entistä houkuttelevampaa. Jos ihminen haluaa juoda, niin se aivan varmasti löytää sitä juomista mistä ja milloin vaan”. Syyriassa ihmiset käyttävät alkoholia, mutta se ei ole yhteiskunnassa mikään ongelma. Alkoholia myydään pienissä kaupoissa ympäri vuorokauden, mutta kadulla ei näe humaltuneita ihmisiä, koska se ei ole kulttuuriin sopivaa.

Levantissa ei myydä alkoholia, syynä on monimutkaiset ja hankalat anniskelulupa-asiat. Alkhadorin mielestä Levantia ei kannata pitää auki kauempaa kuin ilta seitsemään. ”Vaikka ihmiset tykkäävät meidän ruoasta, he haluavat iltaisin myös lasin viiniä”. Hän aikookin hankkia luvat heti, kun hänellä on aikaa lähteä mukaan prosessiin.

Etiopialainen tegi on hunajasta valmistettua viiniä

Etiopiassa alkoholi yhdistetään ruokailuun lähinnä juhlissa. “Silloin juodaan kotona valmistettua tegiä, joka on hunajasta valmistettua viiniä”, kertoo etiopialaisen Kuningatar Saba’n ravintoloitsija Helen Yohannes. Muutoin ruoan kanssa juodaan useimmiten vettä tai tellaa, joka on kotikaljan tyyppinen juoma. ” Kuningatar Sabasta ei saa tegiä, mutta viiniä ja muita alkoholijuomia saa. ”Ei tänne kukaan tule pelkän juomisen takia. Kyllä kaikki tulevat aina syömään, eikä kukaan ole ikinä humalassa. Pikkujoulut ovat sitten asia erikseen”, hän naureskelee.

Yohannes on ollut Suomessa jo 20 vuotta, joista reilut neljä hän on pitänyt Kuningatar Saba -ravintolaa. Ravintolan maine kiirii ja sinne tullaan kauempaakin kokemaan aito etiopialainen ruokailuperinne. Ihmisille, jotka tulevat ravintolaan ensimmäistä kertaa, Yohannes kertoo miten Etiopiassa on tapana syödä: pöydän keskellä on yksi iso lautanen, josta koko pöytäseurue syö – sormilla. ”Ihmiset haluavat yleensä reippaasti kokeilla, vaikka yrittävätkin usein ottaa ensin haarukan käyttöön.”

Ravintolansa menestyksestä huolimatta Yohannes kuvailee ravintolan pitämistä Suomessa vaikeaksi ja raskaaksi hommaksi. “Erityisesti työntekijöiden saaminen on hankalaa, kun ihmiset saavat Kelalta rahaa kotona istumisestakin, eivät he halua tulla töihin”, hän valittelee.

(Visited 127 times, 1 visits today)

Comments are closed.