Kesän festivaalitrendit: Esimerkit maailmalta vauhdittavat festivaalien kulttuurinmuutosta

Musiikkifestivaalit kuuluvat kiinteästi Suomen suveen. Ne keräävät ihmisiä yhteen pitämään hauskaa – ja usein myös nauttimaan alkoholia. Festivaalikulttuuri on kuitenkin muuttunut vuosien saatossa: ihmiset hakevat elämyksiä ja yhä harvempi haluaa viettää festivaalia heilumalla humalassa. Ajankohtainen Kolmonen haastatteli viittä festivaalien parissa työskentelevää henkilöä ja kysyi heiltä, miten kulttuurin muutokset näkyvät heidän festivaaleillaan ja minkälaisia ajatuksia valmisteilla oleva alkoholilaki heissä herättää.

photo-1454908027598-28c44b1716c1

Kuva: Pixabay

Eeka Mäkynen, Tuska-festivaalien toimitusjohtaja: ”Tuskassa dokataan tosi paljon, mutta jengi käyttäytyy hyvin”

 

Tuskan toimitusjohtajan Eeka Mäkysen mukaan suomalaiset juomatavat ovat selkeästi muuttuneet. Uudenlainen kulttuuri näkyy myös festivaaleilla: siinä missä ennen juotiin hanaolutta, voi festivaaleilla nykyisin nauttia erikoisoluita, cocktaileja ja samppanjaa. Erikoisempien juomien kysyntä kertoo siitä, mihin suuntaan kulttuuri, myös alkoholikulttuuri, on yleisesti menossa. Tuska-kävijää Mäkynen luonnehtii henkilöksi, jolle alkoholi maistuu ja se kuuluu osana hyvään positiiviseen festivaalikokemukseen.

 

– Ehkä sen pahanolon voi kanavoida sen hevimusiikin kautta, voi huutaa mukana eikä tarvitse riehua kaupungilla tai festivaaleilla, Mäkynen vitsailee.

 

Mahdolliseen uuteen alkoholilakiin kuuluu anniskelun keveneminen, mikä tarkoittaisi festivaalien kannalta muutoksia anniskelualueiden merkitsemiseen tai jopa anniskeluaitojen poistamista. Hänen mielestään ”olutkarsinoilla” ollaan jo alusta alkaen kannustettu siihen, että ”dokaaminen on dokaamista ja muu elämä on siinä ympärillä”. Mäkynen vertaa ikärajattomien festivaalien tilannetta K-18 festivaaleihin, joissa melkein koko alue toimii anniskelualueena, jolloin juomia voi nauttia rauhassa. Hän näkisi anniskeluaitojen poistamisen erittäin positiivisena muutoksena koko festivaalielämyksen kannalta – myös alaikäisten festivaalivieraiden. Heiltä jää tällä hetkellä puuttumaan osa elämystä, koska Tuskan anniskelualueilla on tarjolla erilaisia aktiviteetteja ja palveluita, joita ei muualla alueella ole, esimerkiksi sauna.

 

Vaikka uusi alkoholilakiuudistus onkin Mäkysen mukaan kattava, olisi hän toivonut, että siinä oltaisiin puututtu alkoholin mainontaan ja markkinointiin liittyviin rajoituksiin. Alkoholimainonnan rajoitukset ja kiellot ovat festivaalien kannalta ongelmallisia, koska kyse on palveluista, joita kävijöille tarjotaan ja joista haluttaisiin kertoa etukäteen.

 

Yli 18-vuotiaille suunnatut festivaalit pääsevät anniskeluasioiden osalta helpommalla kuin ikärajattomat festivaalit. Tuska on ikärajaton festivaali, eikä Mäkynen näe ikärajan muuttamista minkäänlaisena vaihtoehtona, koska hän pitää tärkeänä kasvattaa uutta hevimusiikista kiinnostunutta sukupolvea. Häntä kiinnostaa, miksi raskaammassa musiikissa nuorten määrä on viimeisen viiden vuoden aikana lähes puoliintunut sekä festivaaleilla että klubeilla ja miten siihen pystytään reagoimaan.

 

– Se on koko festivaalikentän hyvinvoinnin ehto, ettei niistä tule dinosauruksia, jotka kuolevat pois, koska eivät uusiudu kysynnän mukaan.

 

Mikkomatti Aro, Pori Jazzin taiteellinen johtaja: ”Olisi helpompi siirtyä lavalta toiselle kuin karsinasta toiseen”

 

Pori Jazzin taiteellisen johtajan Mikkomatti Aron mukaan Pori Jazzeilla alkoholia on osattu aina käyttää hyvin, joten selkeää muutosta kulttuurissa hän ei ole havainnut. Pori Jazzilla on pitkät perinteet koko perheen festivaalina, mikä tekee tapahtumasta poikkeuksellisen verrattuna moniin muihin festivaaleihin.

 

Aron mielestä olutkarsinoiden poistaminen helpottaisi festivaalialueella liikkumista ja yleisön viihtyvyyttä − joihin hänen mielestään kaikilla päätöksillä ja muutoksilla pitäisi aina tähdätä. Vaikka Pori Jazzin Kirjurinluodon anniskelualueet ovat isot ja lähellä lavoja, olisi helpompaa siirtyä lavalta toiselle kuin karsinasta toiseen.

 

– Kyllä minä katson tätä asiaa ihan Pori Jazzin ulkopuoleltakin, kun itsekin käyn aktiivisesti festivaaleilla. Toivotaan, että täällä päästään sellaisiin järjestelyihin, jotka edesauttavat yleisön viihtyvyyttä ja helpottavat siellä festivaalialueella olemista ja viihtymistä.

 

Hyvästä festivaalikulttuurista puhuttaessa tulee väistämättä esille festivaalit muualla Euroopassa. Aro ottaa esimerkiksi North Sea Jazz festivaalit Rotterdamissa, jolla on melko samanlainen yleisprofiili kuin Pori Jazzeilla: monia lavoja, kaikenikäistä yleisöä, myös lapsiperheitä.

 

– Siellä konsertit jatkuvat myöhään yöhön ja ruokaa sekä juomaa on helposti saatavilla joka kulmalta, mutta humalaisia tai päihtyneitä ihmisiä en ole juurikaan nähnyt. Toivon mukaan asiat etenevät myös Suomessa niin, että jos vapautta anniskelujärjestelyissä tulee lisää, niin myös yleisön käytös kehittyy siihen yhä keskieurooppalaisempaan suuntaa, joka byrokratiaa arvostellessa niin usein otetaan puheeksi.

 

Tuomas Sara, H2Ö-festivaalien vastaava tuottaja: ”Viranomaisten päätöksiin on voitu vaikuttaa ansaitsemalla luottamusta”

 

Turussa järjestettävien H2Ö-festivaalien vastaavan tuottajan Tuomas Saran mielestä räikeä humalahakuinen juominen on selkeästi vähentynyt ja alkoholia käytetään fiksummin kuin ennen. H2Ö-festivaaleilla ikäraja on K-18. He ovat halunneet pitää festivaalit ikärajallisena, koska uskovat sen rauhoittavan meininkiä– vaikka erityisesti nuorten humalajuominen on tutkimusten mukaan selkeästi vähentynyt. Ikärajan pitäminen helpottaa myös anniskelun valvontaa, koska henkilöpapereita ei tarvitse kysellä erikseen.

 

Sara toivoo, että uusi alkoholilaki mahdollistaisi sen, että koko festivaalialue olisi anniskelualuetta. Nykyisellä lainsäädännöllä myönnetyt anniskelualueet ovat tapauskohtaisia:

 

– Yksittäiset virkamiehet ovat niiden päätösten takana ja pitää olla sellaista tietynlaista luottamusta mitä me olemme tässä toiminnallamme ansainneet.

 

Sara on ollut itse mukana keskustelemassa sosiaali- ja terveysministeriön hallintoneuvoksen kanssa alkoholilakiuudistuksesta. Hän otti yhteyttä kansanedustajiin, koska halusi tuoda esiin tiettyjä näkökulmia, jotka uudistuksessa kannattaisi ottaa huomioon. Lakiuudistuksen valmistelussa on ollut myös mukana työryhmä, johon kuului festivaalijärjestäjiä.

 

Petri Varis, Ilosaarirockin vastaava tuottaja: ”Uusi alkoholilaki karsisi valvonnan ylilyöntejä”

 

Ilosaarirockin vastaavan tuottajan Petri Variksen mielestä suomalaisessa alkoholikulttuurissa ollaan menossa oikeaan suuntaan, eikä etenkään nuorison keskuudessa ”överikännissä pyörimistä” pidetä enää ”siistinä juttuna”. Hänen mukaansa suurimmat ylilyönnit Ilosaarirockissa näkyvät klubeilla, joissa on vanhempi ikäprofiili, vaikka heidänkin keskuudessaan humalajuominen on vähentynyt.

 

– Kyllä globalisaatiolla on suuri vaikutus alkoholikulttuurin muutoksen vauhdittamisessa, kun tulee erilaisia esimerkkejä muista kulttuureista ja ikään kuin nähdään itsemme toisten silmin ja tajutaan, että onko tämä niin siistiä olla näin humalassa. Muutos parempaan on ehdottomasti startannut.

 

Varis on samaa mieltä Tuska-festivaalien Eeka Mäkysen kanssa siitä, että alkoholin juomisen rajaaminen aitojen sisäpuolelle, erilleen kaikesta muusta, lisää alkoholiin liittyvää vastakkainasettelua. Asia ei ole kuitenkaan yksinkertainen. Hän kyseenalaistaa, miten ilman rajattuja anniskelualueita pystytään varmistamaan, etteivät alaikäiset saa käsiinsä alkoholia. Esimerkkejä toimivista järjestelyistä löytyy kuitenkin muualta Euroopasta. Ruotsissa asia on ratkaistu esimerkiksi niin, että alaikäisillä on eri väriset rannekkeet, mikä helpottaa alkoholin myymistilannetta sekä juomisen valvontaa alueella. Varis suhtautuu epäilevästi siihen, oltaisiinko Suomessa vielä valmiita anniskelualuerajojen poistamiseen. Hän näkee aitausrajoitusten yhdenmukaistamisen kuitenkin erittäin järkevänä asiana, koska nykyisissä rajoituksissa on ollut ylilyöntejä. Esimerkkinä hän mainitsee veteen päättyvien anniskelualueiden pakolliset tupla-aidat vedessä.

 

– Onkohan se nyt kauhean todennäköistä, että joku alaikäinen sukeltaja tulisi hakemaan sitä kaljaa. Hyvä siis, jos mennään siihen suuntaan, että sääntely kevenee ja vähän maalaisjärkistetään asioita.

 

Nina Hartikainen,Tavastia-klubin ravintolatoimen johtaja, vastaa useiden festivaalien ravintolapalveluista: ”Henkinen valmistautuminen uuteen alkoholilakiin on alkanut”

 

Ravintolapalveluiden parissa pitkään työskennellyt Nina Hartikainen kyseenalaistaa koko käsitettä ”suomalainen alkoholikulttuuri”. Hän pohtii, onko sellaista ehtinyt koskaan edes muodostua, kun ollaan eletty kieltojen ja rajoitusten varassa niin pitkään. Kulttuurissa on kuitenkin tapahtunut muutoksia, jotka näkyvät myös festivaaleilla.

 

– Festivaalit ovat kokonaiselämys ja palvelut ovat merkittävässä roolissa ohjelman kanssa. Se ei ole mikään pääasia, että ollaan ihan tolkku pois.

 

Ruokatarjonnan perusteella tehdään nykyisin paljon arvioita festivaalien laadukkuudesta – ja miksei myös juomatarjonnan perusteella. Pelkällä oluenmyynnillä ei enää pärjää, vaan tarjonnan on oltava monipuolista: se kertoo juomatapojen muuttumisesta.

 

Hartikainen toteaa, että alaikäisille anniskelua tullaan varmasti valvomaan uuden lain myötä, vaikka karsinat poistettaisiinkin. Karsinoinnissa on asiakkaiden viihtyvyyden lisäksi kyse myös turvallisuudesta: tarvitaan tarpeeksi suuria alueita, jotta ihmisten on hyvä ja turvallinen olla, eikä ole pakkautumisvaaraa. Hän kehuu nykyisiä viranomaisia, jotka ovat valmiita keskustelemaan asioista ja pohtimaan festivaaliasiakkaiden viihtyvyyttä ja turvallisuutta yhdessä festivaalien parissa työskentelevien kanssa. Valmistautuminen uuteen alkoholilakiin on alkanut ja asioihin suhtaudutaan rennommin. Hän myös ymmärtää viranomaisten työn haasteet: ei ole helppoa tulkita ikivanhaa lakia. Uudistus tulee siis todella tarpeeseen.

(Visited 166 times, 1 visits today)

Comments are closed.