Kaupunkikulttuurin kehittämisessä säilytettävä etukeno ja aloitteellisuus

Kun keskustelu alkoholiprosenteista ja saatavuudesta ajautuu kerta toisensa jälkeen umpikujaan, kansanedustaja ja Vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto rohkaisee suuntaamaan katseet muualle, kuten kaupunkikulttuurin kehittämiseen. ”Mennään etukenossa sellaisiin suuntiin, joissa kattona on vain taivas.”

ajankohtainen-kolmonen-kaupunkikulttuuri

Kuva: Totti Terinkoski

”On hienoa huomata, että ravintolakulttuurin kehitys ei ole mitenkään päättynyt, vaan uusia ajatuksia tulee jatkuvasti. Tätä päättäjienkin pitää toki tukea”, iloitsee Vihreiden presidenttiehdokas ja kansanedustaja Pekka Haavisto tyytyväisenä.

Kehitystä on ollut vauhdittamassa myös positiivinen muutos kaupunkien päätöksentekoprosesseissa. ”Rakennuslupia on selvästi annettu nyt uudenlaisiin paikkoihin ja on pystytty tekemään uudenlaisia juttuja.” Esimerkkinä hän nostaa esiin Helsingistä Hernesaaren alueen, jonne on noussut useampikin mielenkiintoinen ravintolakonsepti, kuten Löyly, Hernesaaren Ranta ja Birgitta.

Taustalla Haavisto näkee kulttuurin muutoksen, jossa ihmiset vaativat ravintoloilta satsauksia muuhunkin kuin tarjoiluihin. Pienemmiltäkin kuppiloilta löytyy usein persoonaa ja kulttuurista ohjelmaa. ”Kaupunkikulttuurin ja kaupungin elävöittämisen kannalta kaikkea tällaista kaivattaisiin enemmän.”

”Se stereotyyppinen alkoholinkulutuskuva, joka meillä on ja jota vielä jotkut paikat edustavat, pitäisi saada murrettua. Ja uskon sen tapahtuvan kulttuurin kehityksen myötä: syntyy uudenlaisia tapaamispaikkoja, joissa on monia mahdollisuuksia.”

Haavisto muistelee aikaa muutaman vuosikymmenen takaa, kun hän ystävineen oli avaamassa kirjakahvilaa Kallioon. Ilmapiirin viranomaisten puolelta oli kaikkea muuta kuin suotuisa. ”Muistan sen hetken, kun soitimme terveysviranomaiselle, että olisimme avaamassa kahvilan ensi viikolla, niin hän sanoi, että ’luuletteko, että voitte avata kahvilan Helsinkiin noin vain’! Minä sanoin, että perustulaissa on sellainen kuin yrittäjänvapaus. Eli kyllä!”, hän naurahtaa.

”Viranomaisilla pitäisi aina olla palvelukulttuuria ja onneksi se on parantunut, jos muistelee noita aikoja. Se on hirveän tärkeää yrittäjien kannalta.”

”Tapaukset, joissa on väännetty vaikka luvista laittaa maanteiden varteen kylttejä, ovat tuntuneet aika kohtuuttomilta. Se on iso juttu saada yritys pystyyn ja on ikävää, jos yritystä estetään kertomasta paikasta.”

Uudenlaista kaupunkikulttuuria ja jotain vanhaa

Tapahtumat ja monipuolinen kulttuuritarjonta, festivaalit, toimiva julkinen liikenne, hyvät virkistysalueet… Ainakin nämä asiat tulevat esiin, kun Haavisto miettii hyvän kaupunkikulttuurin palikoita. Yhtä asiaa hän kuitenkin vielä kaipaisi Helsinkiin. ”Nythän on puhuttu paljon siitä, että pitäisi olla sellaista julkista tilaa, joka ei olisi vain kaupallista”, hän sanoo. ”Esikuvina pitäisin esimerkiksi Tukholman Kulturhusetia ja Pariisin Pompidou-keskusta, joissa katutasolla on kaikille jotakin ja siitä ylöspäin mennään yhä korkeamman kulttuurin tasoihin, kunnes sitten kuudes kerros on jo todella high arts -tyylinen. Nehän ovat aika hauskoja. Ja meillä ei Helsingissä ihan sen tyyppistä tilaa oikein ole.”

Omasta nuoruudestaan hän muistaa yökahvilat, jotka palvelivat yhdenlaisena sosiaalisena tilana – kellonajasta riippumatta. ”Meillä oli Helsingissä aivan mainioita yökahviloita ja minä edelleen kaipaan tänne sellaisia paikkoja. Ne olivat todella mielenkiintoisia.” Haavisto toteaa, että edelleen Suomessa ollaan melko yksiniittisiä sen suhteen, millaisia paikkoja kaupunkeihin syntyy. ”Suuressa kaupungissa pitäisi olla esimerkiksi juuri sellaista kahvilakulttuuria, että jotkut paikat olisivat auki myöhään yöhön asti.”

Haavisto löytää perusteita toiveelleen havaitsemastaan muutoksesta erityisesti nuorten kulttuurissa. ”On yhä enemmän ihmisiä, jotka eivät halua juoda ollenkaan alkoholia, mutta eivät haluaisi rajoittaa omaa elämäänsä, vaan käyvät silti mielellään baareissa ja tapaavat ihmisiä niissä.”

Nuorten kohdalla trendi laskevasta alkoholinkulutuksesta on ollut nähtävissä jo pitkään, mutta myös muut asiat, kuten työelämän kasvavat vaatimukset ovat vaikuttaneet siihen, että ihmiset kaipaavat enenevissä määrin virvokkeita, joissa on matala alkoholiprosentti tai ei alkoholia ollenkaan. ”Kun olen ollut paljon muusikkojen ja taiteilijoiden kanssa tekemisissä, niin hyvin monet eturivin taiteilijat sanovat, että on vaikea yhdistää alkoholin käyttöä ja tuollaista uraa.”

Kesän aikana kauppojen ja ravintoloiden tarjontaan on ilmestynyt yhä enemmän myös näitä vaihtoehtoja. Haavisto toivoo tämän kehityksen vielä jatkuvan. ”Tämän kuluttajaryhmän tasavertainen kohtelu olisi mielestäni yksi asia, jossa pitäisi selvästi ottaa sellainen kehityshyppy.”

Kaupunkikulttuuri tukee positiivista kehitystä

Haavisto myöntää, että keskusteluun alkoholin hyödyistä ja haitoista liittyy monenlaisia hankalia asioita. Oikeaa balanssia ja tavoitteita voisi hänen mielestään hakea muiden vertailukelpoisten maiden kulutustavoista ja kertakulutuksesta. ”Suomalaiset juomatavat ovat edelleen ongelma. Kehittämällä ravintoloista enemmän yhdessäolo- ja kulttuuripaikkoja voitaisiin myös juomatapoihin vaikuttaa. Olisi mukavaa, jos kulman pubissa voi piipahtaa myös alkoholittoman juoman äärellä.”

Haavisto painottaa, että yhtälailla kun haittoja pyritään vähentämään, positiivista muutosta tulisi kaikin tavoin tukea. ”Siinä mielessä nuorten sukupolvi on avainasemassa. Erityisesti heidän kohdallaan sen muutoksen tukeminen ja uusien tapojen miettiminen on olennaista.”

Hän näkee alkoholin ympärillä vellovassa keskustelussa pari ikuisuuskysymystä, joista tuskin päästään yhteisymmärrykseen ainakaan lähiaikoina. ”Ne ovat prosentit ja saatavuus. Ja siinä sodassa ei oikein ole voittajia.”

Haavisto suuntaisikin katseet niihin asioihin, joissa todellisia kehitysaskeleita pystytään ottamaan helpommin. ”Miettisin asioita kuten, miten tavoitettaisiin erilaisia asiakkaita, miten tarjotaan parempia alkoholittomia vaihtoehtoja kuluttajille, miten luodaan ravintoloista osa kaupunkikulttuuria ja mitä kivoja uusia ideoita siinä voitaisiin kehittää. Mentäisiin etukenossa sellaisiin suuntiin, joissa kattona on vain taivas ja joissa kenelläkään ei voikaan olla mitään vasta-argumenttia.”

”Lähdettäisiin positiivisen kautta kehittämään. On hirveän tärkeää, että se etukeno ja aloitteellisuus säilyvät.”

(Visited 92 times, 1 visits today)

Comments are closed.