Juomakulttuurin ääripäät eivät ole koko totuus

Kaksi tutkijaa, kaksi näkemystä suomalaisesta juomakulttuurista. Kannattaako Suomea edes verrata viinimaihin? Mitä tarkoittaa pienjuominen?

Ajankohtainen kolmonen: juomakulttuurin ääripäät

Juomakulttuuri on puheenaiheena latautunut ja altis vastakkainasettelulle. Olemme puhuneet suomalaisten humalahakuisesta juomisesta niin kauan, että juomakulttuurin vivahteet jäävät helposti vähemmälle huomiolle.

Hiljattain uuden tutkimuksen tehnyt valtiotieteen tohtori Antti Maunu ja pitkän linjan alkoholinkäytön erikoistutkija Pia Mäkelä THL:stä päivittävät käsityksiämme suomalaisista alkoholinkäyttötottomuksista. Kumpikin näkee kohtuu- tai pienkäytön olevan iso osa kokonaiskuvaa.

Suomi maailmankartalla

Alkoholikulttuurista löytyy tutkijoiden näkökulmasta useita trendejä, joista osa on pitkiä ja pysyviä, jolloin niitä pystytään seuraamaan vuosikymmenien jatkumolla. Osa taas on toistaiseksi heikkoja signaaleita, joiden edustavuuden vasta tulevaisuus näyttää.

Perinteisesti Suomi on nähty humalakeskeisenä viinamaana ”eurooppalaisiin juomatapoihin” verrattuna. Käsitys eurooppalaisista tavoista voi kuitenkin olla vinoutunut.

– Jos katsoo WHO:n julkaisemia alkoholinkulutuksen maailmankarttoja, Suomi sijoittuu humalakeskeisyyden mittarilla 5-portaisen asteikon keskimmäiseen luokkaan. Synkempiä maita löytyy entisen Neuvostoliiton alueilta ja eteläisestä Afrikasta. Suomen kanssa samaan keskikastiin kuuluvat mm. Norja, Iso-Britannia, Baltian ja Itä-Euroopan maat sekä suurin osa Afrikkaa, Väli-Amerikkaa ja Etelä-Amerikkaa. Mittarin toisesta ääripäästä löytyvät Euroopan viinimaat Italia, Espanja, Ranska ja Saksa, jotka näyttäytyvät tällä maailmankartalla harvinaisina poikkeuksina, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Pia Mäkelä.

– Etelä-Euroopan maissa alkoholinkäyttöä säätelevät tuhatvuotinen kulttuuri ja normisto. Siellä humaltumista ei pidetä suotavana eikä humaltumista sovi etenkään näyttää. Tässä viinimaat poikkeavat selvästi monista muista maailman maista, ja myös Suomesta, Mäkelä sanoo.

Viinamaaksi Suomea ei enää 1980-luvun jälkeen ole tutkijan mukaan voinut luokitella, kun miedompien juomien kulutus on syrjäyttänyt väkeviä. THL:n tilaston mukaan viime vuosina väkevien juomien osuus tilastoidusta kulutuksesta on vähentynyt, kun taas mietojen viinien ja mallasjuomien osuus on noussut. Mallasjuomien eli oluiden osuus oli 48 prosenttia vuonna 2015. Väkevien alkoholijuomien osuus laski hieman, ja oli noin 22 prosenttia. Mietojen viinien osuus tilastoidusta kulutuksesta oli 19 prosenttia, long drink -juomien 5 prosenttia ja siiderien 4 prosenttia.

Ravintolasta kotiin

Mäkelä näkee suomalaisessa alkoholikulttuurissa useita pitkiä trendejä, sillä vertailukelpoista tutkimustietoa on kerätty 1960-luvulta lähtien. Etenkin naisten alkoholinkäytön lisääntyminen on iso muutos viime vuosikymmeninä. Vaikka miehet edelleen juovat enemmän, on naisten juomatapojen muutos suhteellisesti suurempi.

– Myös alkoholinkuluttamisen paikka on muuttunut: se on yhä useammin ravintolan sijasta koti. Kun juominen on siirtynyt kodin ulkopuolella tapaavista miesporukoista koteihin ja perheen pariin, se on yhtäältä maltillistanut juomista mutta toisaalta se saattaa lisätä esimerkiksi lasten kokemia haittoja, Mäkelä sanoo.

Suomalaisten alkoholinkulutus kasvoi pitkään, mutta kääntyi laskuun vuonna 2008 ja on laskenut siitä lähtien. Juuri julkaistun THL:n tilaston mukaan alkoholijuomien kokonaiskulutus oli 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti 10,8 litraa 100-prosenttista alkoholia vuonna 2015.

Onko laskeva suunta pysyvä vai ei, näkyy vasta tulevaisuudessa. Tulos saattaa johtua heikon taloustilanteen vaikutuksesta alkoholinkäyttöön, mutta se voi olla myös pysyvämpi trendi.

Toinen heikko signaali on, että 2000-luvun nuoret juovat vähemmän kuin ennen. 14-17-vuotiaissa on enemmän raittiita ja vähemmän rankasti juovia kuin aiemmissa sukupolvissa saman ikäisinä. Toistaiseksi vastaavaa kulutuksen vähenemistä ei ole nähty nuorilla aikuisilla.

Pienjuonti osana arkea

Ääripäiden määritteleminen on helppoa (raittiit vs. suurkuluttajat), mutta siihen väliin jäävä keskikasti on tutkijoillekin hankalampi tapaus.

– Kaikki ovat mielestään kohtuukäyttäjiä, koska se, mitä ihmiset pitävät kohtuullisena, riippuu vertailukohdasta. Ja juuri oikeasti kohtuullista käyttöä varmasti kaikki alkoholikeskustelun osapuolet toivovat, sanoo erikoistutkija Pia Mäkelä.

Juuri julkaistu valtiotieteiden tohtori Antti Maunun tutkimus Humalan tällä puolella analysoi suomalaista juomakulttuuria. Hänen mukaansa puolet suomalaisista tarkoittaa kohtuukäytöllä paria kertaa kuukaudessa. Suuri osa alkoholinkäytöstä on siis muuta kuin humalahakuista juomista, ja siksi käsitys suomalaisesta kännäyskulttuurista on Maunun mukaan todellisuutta kapeampi.

Maunun tutkimus kumoaa myyttiä tolkuttoman kännäämisen kansasta. Hän jakaa alkoholinkäytön kolmeen luokkaan: pienjuomiseen, biletyksen ja kännäämiseen.

Kriteerinä erilaisten juomatapojen välillä on se, kuinka kiinteästi alkoholi kuuluu arkeen tai toisaalta irrottaa siitä.
Pienjuominen on lähimpänä arkea ja tavallisin alkoholinkäytön tilanne: se tarkoittaa useimmiten puolison seurassa nautittua lasillista. Viikonlopun kunniaksi otettu lasillinen merkitsee ”keidasta arjessa”, rentoutumista ja nautiskelua. Vähän kuten kahvihetki menneinä vuosikymmeninä.

Astetta humalahakuisempi bilejuominen ottaa enemmän etäisyyttä arkeen. Maunu luonnehtii sitä ”kontrolloiduksi kontrolloimattomuudeksi”, jota ei kuitenkaan vedetä överiksi. Kolmatta ja rankinta juomista kuvataan kännäämiseksi, jolloin juominen on usein runsasta ja kestää pitkään.

Maunun raportin keskeinen sanoma on, että viisasta alkoholipolitiikkaa olisi minimoida alkoholinkäytön haitat ja maksimoida hyödyt. Tärkeintä olisi parantaa ihmisten arkea, etenkin sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja yhteisöllisen hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Lähteet:

  • Global status report on alcohol and health, WHO 2014. (kuvitus Figure 8 s. 36).
  • Mäkelä, Pia; Mustonen, Heli; Tigerstedt, Christoffer: Suomi juo : Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008, THL 2010
  • Antti Maunu: Humalan tällä puolella: alkoholikeskustelun uudet suunnat. 2016
  • THL: Alkoholijuomien kulutus 2015
(Visited 168 times, 1 visits today)

Comments are closed.