Miten alkoholista keskustelemisen ja ajattelemisen kulttuuri muutetaan?

”When we talk about changing alcohol culture, we should first change the culture of conversation and alcohol thinking about alcohol,” says sociologist and social scientist Antti Maunu. ”Alcohol culture is not just what we are doing with alcohol but just how we think and feel about alcohol. And changing it is just another matter of acting like behavior. ”

ajankohtainen_kolmonen_antti_maunu

Photo: Totti Terinkoski

Antti Maunu is a doctoral student of social sciences, a sociologist and a social scientist who has studied extensively Finnish socialism and its effects on, among other things, growth, development and well-being. He has a long history of studying the social and emotional aspects of drinking and, study community institutions. Maunu has also worked at several universities and research institutes and Preventive Drug Addiction at EHYT in a research and development project on substance abuse education based on his own research work.

He published earlier this year at ELO Foundation’s publishing house on Humala’s sidebook that reviews the history of Finnish drinking culture and its teachings and teachings for today’s alcohol debate, policy and harm prevention. In his book, Maunu leaves for example. to challenge the disgruntled attitude towards the Finnish alcohol culture. ”We have a terribly rich and versatile alcohol culture! In Central and South Europe, it is not associated with such unrestrained, in-depth symbolism, and passionate passionate attitudes to religion. ”In his book he says that the claims about the spontaneity and immaturity of drinking culture are not empirical, but in reality we have a long and lively alcohol history. It just is not the same as elsewhere in Europe. Adopting the case would be an important step forward for the forwarding of the discussion culture. Since the 19th century, the most important indicator of civilization in Finland has been the drinking habits, where alcohol is consumed as part of eating and other everyday activities. Drinking over-face drinking is condemned as a sign of fervor and bullying. At the same time, many are proud of binge drinking, so the people are divided in two ways.

”It’s a thrilling stage. It is the environment in which action is taken and where alcohol policy decisions have to be made. ”Maunu regards the fact that such a strong cultural setting does not really pay much attention to politics and research. ”It’s somehow left out. It is thought that the change of drinking habits would be passed directly to people by reason, without the understanding of the meaning and symbolism of drinking. However, this road has been attempted for so long that I think I should go to explore, look and actively change this field of meaning and the controversy or discussion culture it produces. ”

Magnusson ideas sound reasonable, but the debate on how to change a culture where emotions surging and the other side of opinion is perceived as totally wrong? ”There is a bit of a bit of people in the end,” Maunu reminds me. ”Most people understand both sides,
casual small drinks and fair ballads, and the benefits of these if they get hurt. But the problem is the channels that can make their views public. The logic of media and politics is much narrower and more counterproductive. ”

Who has the courage to have a conversation place?

Jarru keskustelun kehittymiselle syntyy Maunun mukaan siitä, että juominen ilmiönä on
ristiriitainen. Siihen kuuluu aina sekä haittoja että hyötyjä. Sellaista tahoa, jonka agendalle molempien puolten tasapainottaminen kuuluisi, ei ole. ”Toimijoilla on yleensä vahva intressi jonkun tietyn kannan edistämiseksi. On poliittisesti ja tieteellisestikin surullista, että leirit ovat niin erillään, että ei pystytä nousemaan seuraavalle keskustelun tasolle, jossa näitä pystyttäisiin suhteuttamaan toisiinsa.”

Tässä Maunu näkee mahdollisuuden poliittisille puolueille. ”Kenellä olisi uskallusta viedä keskustelua oikein hevosenlaukalla eteenpäin”, hän pohtii. ”Nyt kun puoluekenttä on monella tavalla murroksessa ja vanhat puolueet pyrkivät asemoitumaan uusiksi, niin olisi tuhannen taalan paikka saada menestystä, ystäviä ja vaikutusvaltaa rakentamalla kokonaan uusi päihde- ja alkoholipoliittinen keskustelu ja päihdepolitiikan agenda.”

Kirjassaan Maunu puhuu suomalaisen juomiskulttuurin positiivisesta ymmärtämisestä. Keskustelussa pitäisi päästä irti negatiivisesta humalamyytistä, jota hän kuvaa itseymmärryksen vääristäväksi peiliksi, ei todellisuuden kuvaksi. ”Positiivisella identiteetillä tai siihen pyrkimisellä on luultavasti terveydyttävä ja rakentava vaikutus myös julkisiin keskusteluihin alkoholista samoin kuin alkoholipolitiikkaan”, Maunu kirjoittaa. ”Positiivinen identiteetti edellyttää kuitenkin myös tietoista luopumista negatiivisesta identiteetistä, sen lähtöoletuksista ja sitä hyödyntävästä politiikasta”,

Tietyt toimintamallit irroitettava alkoholin käytöstä

”Alkoholikulttuurin muuttaminen sellaisenaan on mahdotonta”, Maunu toteaa. Siksi hänen mielestään pitäisikin pyrkiä muuttamaan ennemmin ajatuksia ja tunteita, joita liitämme alkoholiin.. Kyse on siitä, millaisia toimintamalleja yhdistämme tilanteisiin, jossa alkoholia nautitaan. ”Esimerkiksi nuoret juovat ja hakeutuvat alkoholin äärelle juuri siksi, että se on erityisen intensiivinen, sosiaalinen tilanne, missä pystyy sanomaan, kokemaan ja tekemään asioita, joita ei Suomessa aina muuten pysty.”

Suomalaisten biletystä tutkinut Maunu sanoo, että monissa muissa maissa nuoret eivät suinkaan käyttäydy samalla tavalla saatuaan alkoholia, kuin Suomessa. ”Suomalainen kulttuuri ohjaa vähän huomaamatta tiettyihin malleihin: näissä tilanteissa kuuluu toimia tällä tavalla ja tuntea tällä tavalla.”

”Jos pystymme opettamaan ja harjoittelemaan niitä asioita muunlaisissa tilanteissa ja ympäristöissä, niin sillä me olemme ratkaisseet melkein koko ongelman”, pohtii Maunu.

Humalan tällä puolella -kirjassa todetaan tämänkaltaisen sosiaalisen vahvistamisen olevan yksi alikäytetyimmistä resursseista, ei ainoastaan alkoholipoliitkassa vaan myös muussa hyvinvointi- ja yhteiskuntapolitiikassa.

Yhteiskunnan tasolla muutos lähtee liikkeelle tehokkaimmin koulun ja koulutusjärjelemän kautta. ”Jos meille opetettaisiin vuorovaikutustaitoja, emotionaalisia taitoja ja sosiaalisia taitoja samalla tavalla ja saman verran kuin luku- ja laskutaitoa, niin meistä tulisi aika hirvittävän paljon parempi yhteiskunta!”

Nuorempien sukupolvien kohdalla huomaa jo positiivisen kehityksen. ”Heillä on jo muitakin kanavia ja keinoja olla toistensa kanssa. Yhdessäoloa ei enää kytketä alkoholiin, kun osataan olla sosiaalisia muutenkin. Alkoholin symboliarvo on pienentynyt”, Maunu sanoo.

Muutos on maraton, ei sprintti

Humalan tällä puolella -kirjan ajatuksiin on helppo yhtyä ja nyökkäillä mukana. Tässähän tämä on! Ratkaisu iänikuiseen kysymykseen on käsissämme. Jos tämä kerran on pohjimmiltaan näin selvää, miksi päättäjät eivät ole jo toimineet tämän mukaan?

Maunu naurahtaa. ”Se on hyvä kysymys! Reaktio tutkimukseeni on tyypillisesti ollut sellainen lievästi hämmentynyt ihastelu. Että tämähän on ihan uusi tulokulma asiaan. Mutta sitten se jää siihen. Ehkä moni taho ei tiedä, mitä pitäisi seuraavaksi ruveta tekemään.”

Hän muistuttaa myös siitä ongelmasta, joka tämän kaiken taustalla on: muutos vaatisi merkittävää kehitystä nykyisissä asetelmissa ja toimintalinjoissa.

”Tämän tyyppinen vaikuttaminen on kestävyysurheilua. Ensimmäinen kovan luokan tieteellinen julkaisu, jota olin tekemässä, valmistui 2005. Siinä aika yksiselitteisesti osoitettiin aika laajalla aineistolla, että nuorten aikuisten alkoholinkäyttö on sosiaalisesti motivoitunutta toimintaa. Jos siihen halutaan vaikuttaa, niin sellaisena se pitää ymmärtää ja sitä kautta lähestyä. Ajattelin, että asia selvä, homma on valmis. Olin hämmentynyt, kun kävi ilmi, että muutamien vuosienkaan jälkeen maailma ja toimijat eivät olleet muuttaneet toimintaansa siihen suuntaan!”, Maunu hymähtää.

”It’s twelve years now. I have preached on this issue ever since. Well, if you think I have a working career left for 25 years, then if you’re aiming for it there? Let’s see if something has happened in these characters by then. ”

(Visited 193 times, 1 visits today)

Comments are closed.